Tunnetko erilaiset korkokäsitteet?

Tunnetko erilaiset korkokäsitteet [kuva]

Ovatko korkoa korolle, efektiivinen korko, nimelliskorko ja todellinen vuosikorko tuttuja käsitteitä? Miten ne liittyvät toisiinsa? Eri korkokäsitteet jakautuvat pääosin sekä koron ilmoitustapaan että laskutapaan, tai ne voivat myös olla molempia. Avaamme artikkelissamme erilaisia korkokäsitteiden saloja yksinkertaisesti havainnollisten laskuesimerkkien kautta, menemättä liian syvälle korkomatematiikkaan.

Miksi koron tunteminen sitten on tärkeää? Niin kauan kuin tavallinen kuluttaja ei tunnista korkojen koukeroita, antaa se etua luotonantajille tai sijoitustuotteiden tarjoajille ja siten mahdollisuuden periä suuria kuluja. Suurin etu korkokäsitteiden tuntemisessa on siis parempien päätösten teko sijoituksissa ja lainoissa.

Koron erilaiset laskutavat

Vuosikorko

Vuosikorko on koron käsite yksinkertaisimmillaan, mutta aina hyvä tuoda esille alkupisteenä josta lähdetään laajentamaan koron tuntemista. Otamme artikkelissa esimerkiksi 1000 € pääoman ja 5 % vuosikoron. Siten esim. jos 5 % korkoa maksetaan 1000 € alkupääomalle, olisi 1. vuoden tuotto 1000 € * 5 % = 50 € ja 2. vuoden tuotto 1000 € * 5 % = 50 eli yhteensä 100 € jne. Tuotto kasvaa siis joka vuosi 50 €.

Mistä vuosikorko muodostuu? Vuosikorko voi sisältää erilaisia osia, esim. viitekoron ja marginaalikoron, tai se voi olla pelkästään kiinteä korko. Tyypillisimpiä sovelluskohteita ovat erilaiset lainat, eli lainapääomasta maksetaan vuosikorkoa. Vuosikorko voidaan pilkkoa pienempiin osiin, kuten kuukausikorkoon. Esimerkin 5 % vuosikorko olisi siten 5 %/12kk = 0,42 % kuukausikorko.

Korkoa korolle

Korkoa korolle, tai vanhahtavasti koronkorko, tarkoittaa tapaa laskea korkoa tai tuottoa. Se lasketaan kertyvälle pääomalle. Eli jos saamme 1. vuonna 1000 € alkupääomalle 5 % korkon, saamme 2. vuonna myös tälle 1. vuonna ansaitulle korolle korkoa. Eli 1. vuoden korko olisi 1000 € * 5% = 50 € ja 2. vuoden korko 1050 € * 5% = 52,5 € jne., jolloin 10. vuonna 1000 € alkupääoma olisi kasvanut 1628,9 euroon (vaihtoehtoisesti voidaan laskea 1000 € *(1+5%)^10 = 1628,9 €). Eli saamme enemmän, kuin jos olisimme ansainneet korkoa joka vuosi pelkästään alkupääomalle kuten yo. vuosikoron esimerkissä.

Korkoa korolle laskutapaa käytetään kun lasketaan tuottoja talletuksille ja sijoituksille. Kun tuottoa on ansaittu, voidaan myös tälle ansaitulle tuotolle ansaita tuottoa. Siksi monesti sanotaankin, että nuoren sijoittajan paras ystävä on korkoa korolle -periaate, sillä mitä aiemmin aloittaa, sitä enemmän tuottoa ehtii kertyä eläkeikään mennessä (ks. kuva). Lainoista korkomaksuja ei Suomen lain mukaan saa periä korkoa korolle -periaatteella, koska se voisi johtaa hallitsemattomaan velkaantumiseen.

Efektiivinen korko

Efektiivinen korko lasketaan jollekin halutulle aikajaksolle. Esim. jos yo. esimerkin mukaan 1000 € pääomalle maksetaan kertyvästi 5 % vuosikorkoa 10 vuoden ajan, saataisiin 10 vuoden efektiiviseksi vuosikoroksi 6,29 %. Eli 1. vuoden tuotto 1000 € * 5% = 50 € ja 2. vuoden tuotto 1050 € * 5% = 52,5 € jne. ja 10. vuonna tuottoa olisi kertynyt 628,9 €. Siten efektiivinen korko 10 vuodelle olisi (628,9/1000 €)/10*100 = 6,29 %. Eli kokonaistuotto 10 vuoden ajalta jaetaan alkupääomalla ja se edelleen 10 vuodella efektiivisen vuosituoton saamiseksi. Toisin sanoen, jos joka vuosi olisi maksettu 6,29 % normaalia vuosikorkoa 1000 € alkupääomalle (ei siis kertyvästi), olisi päästy samaan tulokseen.

Toinen esimerkki efektiivisestä korosta olisi sen laskeminen lyhyemmälle jaksolle kuin vuosi. Siten jos haluamme laskea 1000 € alkupääomalle tuoton 3 kuukaudelle ilmoitetulla 5 % vuosikorolla joka maksetaan kuukausittain, saataisiin tuotto jakamalla 1 kuukausi 12 kuukaudella ja kertomalla se vuosikorolla, eli 1000 € * 5 % * 1/12 = 4,166 € tuotto 1. kuukautena. Toisena 1004,166 € * 5 % *1/12 = 4,184 € ja kolmantena 4,201 € eli yhteensä 12,551 €, joka on efektiivisesti 12,551 €/1000 € =1,255 % kolmelle kuukaudelle. Jos olisimme korkoakorolle.pngyksinkertaisesti jakaneet 5 % koron 3 kuukaudelle eli 3/12 * 5 %, olisimme saaneet tuotoksi 1,250 % eli hyvin lähelle efektiivistä tuottoa. Erot näkyvätkin yleensä sitä selvemmin mitä pidempi aikajakso on (koska efektiivinen korko lasketaan korkoa korolle –tuotolle).

Efektiivisen koron käsite siis tarkoittaa, että voimme laskea minkä tahansa aikajakson tuoton alkutilanteeseen nähden jakamalla tuotto vuosien määrällä  (tai muu aikajakso jos halutaan jokin muu kuin vuosikorko). Eli efektiivinen vuosikorko tarkoittaisi samaa, kuin jos laskisimme efektiivistä korkoa vastaavaa normaalia vuosikorkoa alkupääomalle. Efektiivinen korko on periaatteessa tapa saattaa monimutkaisemmat tai vaihtelevat tuotot vertailukelpoiseksi vuosikoroksi, jolloin tuottojen määrittäminen on helpompaa yli aikajakson.

Todellinen korko

Todellinen korko on efektiivisen koron sukulainen, paitsi siinä korkoa ei lasketa korolle vaan pääomalle, mutta siihen voidaan lisätä koron lisäksi muita tuottoja tai kustannuksia. Esimerkiksi jos 1000 € lainasta maksetaan 5 % vuosikorkoa ja 10 € lainanhoitopalkkiota, olisi todellinen vuosikorko 6 %. Eli 10 € + 1000 € * 5 % = 60 €, joten 60/1000*100= 6 %. Tai esim. jos alkupääomalle maksetaan kuukausittain 1 % korko, olisi todellinen vuosikorko siten 1% * 12 * 1000 € = 12 %.

Todellinen korko tarkoittaa siis nimelliskoron lisäksi kaikki kulut huomioivaa korkoa jollekin aikajaksolle, yleisimmin vuoden ajaksi, jonka vuoksi yleisemmin puhutaankin todellisesta vuosikorosta. Todellisesta korosta voidaan laskea myös efektiivinen korko jollekin aikajaksolle, jos todellinen korko esim. 10 vuodelle sisältää vaihtelevia tuottoja tai kuluja. Todellinen vuosikorko on säännellympi käsite, koska Euroopan talousalueella luotonantajien on ilmoitettava luoton todellinen kulut huomioiva vuosikorko tietyn kaavan mukaan.

Lue myös: Miten lainan korko lasketaan?

Koron ilmoitustapoja

Kuponkikorko

Kuponkikorko on velkakirjan arvolle maksettava ja emission yhteydessä ilmoitettu nimelliskorko, jonka mukaan kuponkimaksu määräytyy. Jos velkakirjan arvo muuttuu, muuttuu myös kuponkimaksu koska sama korko maksetaan velkakirjan arvolle. Esimerkiksi jos velkakirjan arvo on 1000 € ja sille maksetaan 5 % nimelliskorkoa vuodessa, olisi kuponkimaksu siten 50 € (1000 € * 5 %). Jos velkakirjan arvo laskee 500 €, olisi kuponkimaksu 25 € (500 € * 5 %).

Nimelliskorko

Nimelliskorko on periaatteessa mikä tahansa ilmoitettu korko, jossa inflaatiota ei ole huomioitu. Esimerkiksi lainan 5 % vuosikorko, joka sisältää viitekoron ja margaalin, on nimelliskorko. Nimelliskorko ei sisällä muita kuluja, vaan se on ilmoitettu peruskorko jollekin jaksolle; tavallisimmin yhdelle vuodelle.

Nimelliskorko ei myöskään sisällä korkoa korolle –periaatetta, mutta laskemalla nimelliskorkoa pääomalle ja tästä edelleen kertyvälle pääomalle, päästään korkoa korolle tuottoon. Tai jos lisätään nimelliskorkoon muita kuluja tai tuottoja, päästään todelliseen korkoon. Näistä voidaan edelleen myös laskea efektiivinen korko. Nimelliskorosta voimme siis edetä koko ketjun efektiiviseen korkoon saakka. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän näiden johdannaisia tai liitännäisiä.

Reaalikorko

Reaalikorko on perustasolla nimellikorko vähennettynä inflaatiolla. Periaatteessa mikä tahansa korko tai tuotto voidaan esittää ”reaalisena” vähentämällä inflaation osuus, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan juuri nimelliskorosta vähennettyä inflaatiota. Reaalikorko on ennen kaikkea tapa suhteuttaa ansaittua tai maksettua korkoa aikaan, jonka kuluessa rahan arvo muuttuu.

Esimerkiksi jos 5 % nimelliskorkoa maksetaan pääomalle kertyvästi vuosittain 10 vuoden ajan, olisi yo. korkoa korolle esimerkin mukaan tuotto 1628,9 €. Mutta jos tästä 5 % nimelliskorosta vähennettäisiin 1 % inflaatio ja haluttaisiin tietää todellinen tuotto kun rahan arvon heikkeneminen huomioidaan (eli inflaatio), laskisimme saman esimerkin 4 % reaalikorolla ja saisimme loppusummaksi siten 1480,2 €. Voimme myös sanoa, että 1% inflaatiolla rahan arvosta on hävinnyt 10 vuoden aikana 1628,9-1480,2 € = 148,7 €. Reaalikorolla voi siis tarkentaa korkolaskelmia ja verrata tuottojen ostovoimaa eri aikajaksoina.

Muita korkokäsitteitä

Viitekorko

Viitekorolla tarkoitetaan yleensä markkinakorkoa joka muuttuu rahapolitiikan mukaan, tai pankin omaa peruskorkoa joka muuttuu pankin päätöksen mukaan. Viitekorko on lainakorkojen muuttuva osa ja yleisesti puhutaankin, että "laina on sidottu" esim. euribor 12 kk viitekorkoon. Eli muutokset johtuvat yleisestä markkinakorosta.

Viivästyskorko

Viivästyskorkoa maksetaan luoton myöhässä olevalle erälle tai muulle laskulle. Viivästyskorko on kiinteä ja sen määrää rajoittaa laki.

Vaihtuva korko

Vaihtuva korko voi olla mikä tahansa korko, jossa on mukana muuttuva komponentti eli esim. markkinakorko kuten euribor. Siten esim. nimelliskorko, reaalikorko, vuosikorko jne. voi olla vaihtuvia. Myös todellinen vuosikorko ja efektiivinen korko voidaan laskea vaihtuvalle korolle.

Kiinteä korko

Kiinteä korko pysyy samana koko ajan ja onkin usein helpoin ymmärtää ja laskea. Kiinteä korko voi olla mikä tahansa korko, joka ei muutu.

Lopuksi

Muitakin korkokäsitteitä esiintyy mutta ne ovat yleensä aina samaa tai lähes samaa asiaa tarkoittavia käsitteitä eri nimellä. Jos jotain voisimme nostaa tärkeimmäksi aiheeksi muistaa tai ymmärtää yo. korkokäsitteistä, ovat nimelliskoron ja efektiivisen koron käsitteiden ja laskutapojen tunteminen. Nämä, näiden erot ja takana olevan matematiikan kun hallitsee, pärjää pitkälle lainakulujen ja sijoitustuottojen ymmärtämisessä.

Aiheeseen liittyvää:

Miten lainan korko lasketaan?

Kiinteä korko, korkokatto vai vaihtuva korko?

Kuinka paljon saan lainaa? Arvioi itse oma maksukyky

Pankkiasiat.fi laina- ja sijoitustuottolaskurit