Efektiivinen korko on aikavälin mukainen korko, eli aikajakson alun ja lopun välillä pääomalle kertynyt rahamäärä, joka maksetaan aikajakson lopussa. Efektiivisessä korossa voidaan huomioida ilmoitettua nimelliskorkoa vähentävät ja lisäävät tekijät.
Lainoissa efektiiviseen korkoon ei tulisi sisällyttää korkoa korolle -vaikutusta. Jos koronkorkoa sisällytetään tai lasketaan sijoitustuottoja, niin voidaan puhua efektiivisestä tuotosta, vaikka muuten kyse on samasta periaatteesta.
Efektiivinen korko voidaan laskea yleisesti kaavalla:
in = efektiivinen korko aikajaksolla n, An = arvo aikajakson lopussa n, An-1 = arvo aikajakson alussa. I on aikajakson korko (+ mahdolliset muut kulut). Toisin sanoen, maksettava korko aikajaksolla n jaetaan alkupääomalla, joka ei muutu korkojaksolla.
Esimerkiksi aikajakso on 1 vuosi, pääoma 1000 euroa alussa ja 1100 euroa lopussa. Siten efektiivinen korko
(1100 - 1000) / 1000 = 10 %.
Esimerkiksi 1000 euron laina-aika on 9 kuukautta ja sille maksetaan 5 % vuosikorkoa. Lainasta maksetaan vielä kuukausittainen laskutuspalkkio 2 €. Korkomaksu 9 kuukaudelle olisi 1000 x 5 % x 9/12 = 37,5 € ja laskutuspalkkiot 9 x 2 = 18 €. Efektiivinen korko olisi siten
((37,5 + 18) / 1000) = 5,6 %.
Efektiivisen koron voisi muuttaa vielä vuosikoroksi
((37,5 + 18) / 1000) / 270) x 365 = 7,5 %.
Vaikka korkojaksolla pääoma ei muutu, niin korkojakson vaihtuessa lainapääoma on lyhentynyt lyhenteisissä lainoissa. Näin jokaisen maksuerän korko (+ muut kulut) alenevat lainan loppua kohti. Kun koko laina-ajan kulut huomioidaan alkupääomaan nähden, niin saadaan koko laina-ajan efektiivinen korko. Tämä voidaan laskea myös sisäisen korkokannan menetelmällä.
Efektiivistä korkoa lasketaan käytännössä lainoista maksettavina kokonaiskuluina päiväperusteisesti. Efektiivinen korko ja efektiivinen vuosikorko voivat olla erilaisia, sillä efektiivinen korko lasketaan laina-ajan mukaan ja efektiivinen vuosikorko ilmoitetaan vuoden ajalle, vaikka todellinen laina-aika olisikin vuotta pidempi tai lyhyempi. Efektiivisen vuosikoron hyöty on erityisesti vertailukelpoisuus.
Jos korkokuluissa on jokin muuttuva osa, jota ei etukäteen voi tietää, kuten vaihtuva viitekorko, saadaan efektiivinen korko laskettua tarkasti vasta jälkikäteen.
Jälkikäteen laskettu efektiivinen korko ei välttämättä vastaa todellista maksettua korkoa jonain ajanhetkenä, jos koko laskentajakso on pitkä. Esimerkiksi 10 vuoden efektiivinen vuosikorko voi olla 10 %, mutta muuttuvan viitekoron johdosta maksettava korko on voinut olla 5. vuonna esim. 8 % ja seuraavana vuonna 11 % tms. vaihdellen eri ajankohtina. Efektiivinen korko suhteuttaa pääoman alkutilanteen lopputilanteeseen, oli tarkasteltava aikajakso mikä tahansa ja oli tällä välillä tapahtunut koroissa mitä tahansa.
Lainmukainen todellinen vuosikorko lasketaan käytännössä efektiivisenä vuosikorkona, sisäisen koron menetelmällä, mutta määritteenä lainmukainen todellinen vuosikorko on määrämuotoisempi.
Efektiivisen koron ja lainan todellisen vuosikoron voi laskea esimerkiksi pankkiasiat.fi:n korkolaskurilla.
Enemmän erilaisista korkokäsitteistä laskuesimerkkeineen artikkelissa Tunnetko erilaiset korkokäsitteet?