Efektiivinen korko

Efektiivinen korko on todellinen korko, joka huomioi ilmoitettua nimelliskorkoa vähentävät ja lisäävät tekijät. Lainoissa efektiiviseen korkoon ei tulisi sisällyttää korkoa korolle -vaikutusta. Jos koronkorkoa sisällytetään, niin puhutaan mieluummin efektiivisestä tuotosta sijoittamisessa, vaikka muuten kyse on samasta laskuperiaatteesta.

Efektiivinen korko voidaan laskea halutulle aikavälille halutulla korkojaksolla:

  • Esimerkiksi 1000 euron laina-aika on 9 kuukautta ja sille maksetaan 5 % vuosikorkoa. Lainasta maksetaan kuukausittainen laskutuspalkkio 2 €. Korkomaksu 9 kuukaudelle olisi 1000 x 5 % x 9/12 = 37,5 € ja laskutuspalkkiot 9 x 2 = 18 €. Efektiivinen korko olisi siten ((37,5 + 18) / 1000) = 5,6 %.

  • Efektiivinen vuosikorko olisi ((37,5 + 18) / 1000) / 270) x 365 = 7,5 %, eli efektiivinen korko muutetaan vuosikoroksi päiväperusteisesti.

  • Efektiivinen korko sisältäen koronkoron (eli efektiivinen tuotto): Esimerkiksi 100 euron sijoitukselle saadaan 10 % vuosituotto 2 vuoden ajan, jolloin 1. vuoden tuotto on 10 % x 100 € = 10 € ja 2. vuoden tuotto 10 % x ( 100 + 10 ) = 11 €, eli tuotto on efektiivisesti 21 % ((10 + 11) / 100 x 100). Efektiivinen vuosituotto olisi 10,5 % ((10+11) / 100) / 2 x 100) laskettuna vuosiperusteisesti.

  • Efektiivinen korko voidaan laskea myös sisäisenä korkona.

Efektiivistä korkoa lasketaan käytännössä lainoista maksettavina kokonaiskuluina päiväperusteisesti. Efektiivinen korko ja efektiivinen vuosikorko voivat olla erilaisia, sillä efektiivinen korko lasketaan laina-ajan mukaan ja efektiivinen vuosikorko ilmoitetaan vuoden ajalle, vaikka todellinen laina-aika olisikin vuotta pidempi tai lyhyempi. Efektiivisen vuosikoron hyöty on erityisesti vertailukelpoisuus eri lainojen tai lainatuotteiden kulujen välillä.

Efektiivistä laskutapaa käytetään monesti korko- tai sijoitustuottojen arviointiin, esimerkiksi minimikorkona tai -tuottona joka täytyy saada, että sijoitus kannattaisi kun siitä on vähennetty muut tuoton saamisen edellyttämät kulut. Jos kuluissa on jokin muuttuva osa, jota ei etukäteen voi tietää, kuten viitekorko, saadaan efektiivinen korko laskettua tarkasti vasta jälkikäteen.

Jälkikäteen laskettu efektiivinen korko ei välttämättä vastaa todellista maksettua korkoa jonain ajanhetkenä, jos koko laskentajakso on pitkä. Esimerkiksi 10 vuoden efektiivinen vuosikorko voi olla 10 %, mutta muuttuvan viitekoron johdosta maksettava korko on voinut olla 5. vuonna esim. 8 % ja seuraavana vuonna 11 % tms. vaihdellen eri ajankohtina. Efektiivinen korko suhteuttaa pääoman alkutilanteen lopputilanteeseen, oli aikajakso mikä tahansa ja oli tällä välillä tapahtunut tuotoissa mitä tahansa.

Lainmukainen todellinen vuosikorko lasketaan käytännössä efektiivisenä vuosikorkona, sisäisen koron menetelmällä, mutta määritteenä lainmukainen todellinen vuosikorko on tiukempi sisällytettävien kulujen suhteen.

Efektiivisen koron voi laskea esim. pankkiasiat.fi:n korkolaskurilla.

Enemmän erilaisista korkokäsitteistä laskuesimerkkeineen artikkelissa Tunnetko erilaiset korkokäsitteet?

Klikkaa kirjainta siirtyäksesi sanaston kohtaan:

a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | ä | ö |

Olet parhaillaan pankkisanastossa. Vakuuttamiseen liittyviä termejä löytyy vakuutussanastosta.