Peruskorko

Peruskorko on ollut Suomen Pankin määräämä hallinnollinen korko vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen sen on määrännyt valtiovarainministeriö puoleksi vuodeksi eteenpäin (kesä- ja joulukuussa). Peruskorko lasketaan kolmen edeltävän kuukauden 12 kuukauden mittaisen markkinakoron keskiarvona. Nykyisin markkinakorko on 12 kuukauden euribor.

Peruskoron vaikutus

Peruskorko on keskuspankin ohjaava korko kyseisen maan luottotoimintaa harjoittaville pankeille. Pankit eivät saa alittaa hinnoittelussaan peruskorkoa. Peruskoron asettamisella ohjataan inflaatiota ja muita rahapolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Peruskoron muutos näkyy ennenpitkää myös kuluttajalainojen hinnassa.

Suomessa peruskorkoon vaikuttaa suuresti euroalueen viitekorko eli euribor, muissa maissa pääosin libor. Esimerkiksi Yhdysvalloissa peruskorkoa vastaa Federal Reserven ohjaama Federal Funds Rate, tai Britanniassa Englannin keskuspankin Base Rate.

Peruskorko ja viitekorko

Peruskorko ja viitekorko määrittyvät samalla periaatteella, eli pankkien välisillä lainamarkkinoilla, mutta sopivan peruskoron päättää lopulta keskuspankki.

Viitekorko määrittyy globaalisti kysynnän ja tarjonnan mukaan suurten pankkien välillä, kun peruskorossa huomioidaan kyseisen maan pankkien välinen luottotoiminta ja keskuspankin rahapolittiset tavoitteet. Viitekorolla maturiteetteja on useita, kun peruskorossa vain yksi, jonka keskuspankki veloittaa vähittäispankkien lainoista.