Deflaation vaikutus velkoihin ja säästöihin

Deflaatio kuluttajan kannalta

Deflaatio on ollut viimeisen vuoden aikana enenevissä määrin esillä. Deflaation uhkasta varoitellaan paljon, kuinka siitä olisi haittaa kansantaloudelle sekä kotitalouksille. Jos jätämme kansantaloudelliset vaikutukset sivummalle ja tarkastelemme enemmän kotitalousvaikutuksia, pääsemme lähemmäs deflaatiota kuluttajina: Miten deflaatio vaikuttaa lainoihin, sijoituksiin ja käytettävissä olevaan rahamäärään?

Mitä deflaatio tarkoittaa?

Deflaatiosta puhutaan yleisesti inflaation vastakohtana, eli yleisenä ”hintatason laskuna”. Niin houkuttelevan helppo kuin tämä selitys olisikin, kertoo se vain osan deflaation olemuksesta. Otsikoissa ollut deflaation pelko perustuu lähinnä EKP:n määritelmään talouskasvusta ja hintavakaudesta, sekä sen ohjaamaan rahapolitiikkaan. Deflaatio ei välttämättä ole huono asia, mutta EKP:n ajamalle rahapolitiikalle se voi sitä olla. Viimekädessä deflaatiossa ja inflaatiossa on kyse tavallisen kansalaisen kuluttamisesta ja mihin suuntaan sen nähdään liikkuvan. Kaikki muu kietoutuu tämän ympärille.

EKP näkisi mieluummin vakaata hinnannousua, kuin vakaata hintatasoa. Toisin sanoen vakaata ja ennustettavaa inflaatiota, kuin sitä että hintataso säilyisi aina samana. Deflaation vaara perustuu siihen oletukseen, että hintataso ja palkat laskevat, samalla kuin rahan arvo kasvaa. EKP:n politiikan taustalla on lyhesti ilmaistuna oletus, että inflaatio kannustaa talouskasvua ja deflaatio heikentää sitä. Tähän nähden EKP toimii, vaikka tutkimusten mukaan inflaatiota ja deflaatiota ei voida kytkeä talouskasvuun yksiselitteisesti. Inflatorista kasvua voidaan kutsua myös velkavetoiseksi kasvuksi, eikä hintavakaus tai liian hidas inflaatio EKP:n mukaan siten tue kasvua.

Menemättä liian syvälle deflaatioteoriaan, voimme kysyä joutuuko kuluttaja maksamaan ottamansa lainan kalliimmalla takaisin deflaatiossa, kuin mitä siitä on maksanut vaikka korkotaso olisi nollassa? Kuinka deflaatio vaikuttaa säästöihin ja sijoituksiin? Ihanteellisin tilanne olisi silloin, jos varallisuus kasvaisi vaikka hintataso laskee. Näin on käynyt useissa länsimaissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta sittemmin siitä on päästy nauttimaan harvemmin. Syynä olivat voimakkaat yhteiskunnalliset muutokset ja teollistuminen, sekä sen aikaansaaman kilpailun myötä tullut hintatason lasku.

Deflaation vaikutus lainoihin

Deflaatiossa rahan arvo kasvaa joten jos kuvitteellisesti oletamme 100 000 € lainan, 1 % deflaation sekä nollakoron vuodessa, tarkoittaisi tämä vuodessa suhteellista velkamäärän lisäystä 101 000 euroon entiseen maksukykyyn nähden, vaikka lainasumma olisi nimellisesti edelleen 100 000 € (lyhentämättömänä ja nollakorkoisena). Hintaso on yleisesti siis laskenut 1 % mukaanlukien hinnat ja palkat, mutta laina on edelleen 100 000 €. Toisin sanoen, jos hintataso ja palkat olisivat säilyneet samana, deflaation vaikuttama velkamäärä vastaisi 101 000 € entisessä tilanteessa.

Inflaatiossa vaikutus olisi päinvastainen, joten suhteellinen velkamäärä alenisi. Tätä lainamäärän arvon pienenemistä hillitään korkotasolla, eli korko on tavallaan korvaus lainanantajan pääoman menettämisestä. Lainanantajalle deflaatio tarkoittaa suhteellista saatavien arvonkasvua, mutta samalla kasvaa riski kuluttajan maksukyvystä. Kuluttajat voivat alkaa välttämään lainanottoa, vaikka korkotaso olisikin nollassa. Suhteessa lainalla ostettaviin tuotteisiin, on kuluttajan ostovoima on pienentynyt. Ennen pitkää tämä laskee esimerkiksi asuntojen hintaa, kun niiden kysyntä hiipuu. Deflaation voi pohjimmiltaan siis aiheuttaa huonot talousnäkymät, eikä riskinotto lainojen muodossa enää kuluttajia houkuta.

Deflaation vaikutus säästöihin

Kun kuluttajat välttävät suurta lainanottoa, voi säästäminen sen sijaan kasvaa. Deflaatiossa säästöjen suhteellinen arvo kasvaa rahan arvon kasvun myötä. Vastaavasti inflaatiossa säästöjen makuuttaminen tilillä laskee niiden suhteellista arvoa. Pankit toki maksavat säästöille korkoa normaalitilanteessa, mutta vähentävät oman marginaalinsa markkinakoroista. Viime vuosina Suomessa on maksettu hyvin vähän, tai ei ollenkaan korkoa säästötileille. Teoriassa tästä ei ole haittaa, jos myös inflaatio on nollassa. Deflaatiossa tästä olisi siten jopa hyötyä.

Miten deflaatio näkyy sijoittamisessa? Yleensä deflaation ajatellaan vaikuttavan negatiivisesti osakkeiden hintoihin, sillä kulutuksen väheneminen taloudessa pienentää yritysten voittoja. Tällä ei teoriassa ole negatiivista vaikutusta, jos yritys kykenee tekemään voittoa myös deflatorisessa taloustilanteessa, mutta "deflatorinen markkinapaniikki" voi vaikuttaa myös sellaisiin osakkeisiin. Velkakirjoihin tai ”bondeihin” deflaation vaikutus on sen sijaan yleensä positiivinen, sillä niistä saatavien maksujen arvo kasvaa korkotason alentuessa. Toisaalta yritysten velkakirjoissa deflaatio lisää riskiä maksaa velkoja takaisin, mikä voi laskean niiden hintaa. Valtion velkakirjoissa, tai obligaatioissa tämä riski on hyvin pieni.

Deflaatio voi olla sekä hyvää, että huonoa

Kun kuluttajat alkavat kerätä rahaa sukanvarteen, on tämä kansantaloudellisessa mielessä pois kulutuksesta. Kulutuksen laantuminen laskee hintatasoa eli aiheuttaa deflaatiota, mikä voi osin olla itseään ruokkiva ilmiö. Kulutuksen väheneminen vähentää myös taloudellista aktiviteettia kansantaloudessa, mikä voi johtaa yritysten kannattamattomuuteen ja lopulta irtisanomisiin. Tästä voi seurata ns. deflatorinen kierre. Tämä on negatiivista tilanteessa jossa talouskasvu on perustunut aiemmin velanottoon. Siksi velkavetoisessa talouskasvussa deflaatio nähdään uhkana, vaikka lopulta kyse on kuitenkin talouden ja yhteiskunnan sopeutumisesta uuteen tilanteeseen.

Historiallisesti deflaatio on harvinaista. Yhdysvalloissa deflaatio jylläsi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja päättyi vasta toiseen maailmansotaan. Japani on kärsinyt 20 vuotta deflatorisesta kierteestä, vaikka se on tarjonnut sille myös uusia mahdollisuuksia. Inflaatio voi olla sille jopa riski. Euroalueella deflaatio on ollut uhkana, koska Edeflaation-vaikutukset.pngKP ei ole lisännyt rahanmäärää taloudessa vaikka kysyntä on laskenut useissa maissa. Rahanmäärän lisääminen (QE, quantitative easing) talouteen nähdään yleisesti deflaation torjujana, mutta miksi EKP on viivytellyt joidenkin asiantuntijoiden mukaan vuosia elvytyksessä? Yhtenä syynä pidetään mm. Saksaa, joka on hyötynyt Euroopan suurimpana taloutena vahvasta eurosta, joten se on vastustanut euroa heikentävää elvytystä. Toisaalta elvytyksen vaikutukset voivat olla kyseenalaisia muutoinkin.

Deflaation vaikutuksista ei voi tehdä mitään yleispäteviä päätelmiä, vaan taloudessa moni asia linkittyy toisaalle. EKP:n päätyessä elvytykseen, tietäisi se mahdollisesti hyvää markkinoille. Euron kurssi heikkenisi edelleen ja useiden euromaiden vienti alkaisi vetää paremmin, sekä kulutus lisääntyisi. Tämä tietäisi pidemmällä aikavälillä myös korkojen nousua, kun inflaatio lähtisi nousuun talouden piristymisen vuoksi. Velalliselle sekä deflaatio että inflaatio voivat olla riski. Inflaatio nostaa korkoja, mutta deflaatio nostaa velkapääoman arvoa. Sen sijaan deflaatio voi hyödyttää niitä, jotka omistavat pääomia. Pääoma voi olla lainanantoa, metsää, kiinteistöjä tai muuta vastaavaa, minkä reaaliarvo säilyy tai kasvaa hintojen laskiessa. Kuitenkin velkavetoisessa taloudessa kuluttajalla on yleensä enemmän velkaa ja sen sidonnaisuuksia, kuin pääomia.

 

Lue lisää deflaatiosta:

Suomen Pankki: Miksi hintavakaus?

Taloussanomat: Kumpaa nyt pelkäisi, inflaatiota vai deflaatiota

Uhkaako deflaatio? Katso mitkä hinnat nousivat ja mitkä laskivat