Nollakorko

Nollakorkoinen tarkoittaa, ettei velkasijoitukselle makseta korkoa sen hallussapitoaikana. Sijoituksen korko maksetaan vasta tämän jälkeen, jos velkakirja on nollakuponkivelkakirja. Esimerkiksi pankin sijoitustodistukset voivat olla usein nollakorkoisia, kuten myös jotkut muut joukkovelkakirjat.

Nollakoron tarkoitus

Nollakorko, tai nollakuponki tarkoittaa käytännössä, että jos joukkovelkakirja pidetään sen maturiteettiin asti, maksetaan sille velkakirjan nimellisarvo, joka on ostohintaa suurempi. Tämä erotus on sijoittajan efektiivinen tuotto. Siksi nollakorkoiset arvopaperit myydään alennuksella nimellisarvoon nähden, mikä kannustaa pitämään ne maturiteettiin asti.

Nollakorkoisen velkakirjan voi myydä jälkimarkkinoilla ennen eräpäivää, mutta silloin tuotto jää saamatta. Nollakorkoisen velkakirjan hintaan vaikuttaa sen pitoaikana korkoriski, sekä tuoton yleiseen tasoon liikkeellelaskijan luottoriski.

Muu nollakorko

Matalien tai negatiivisten korkojen aikaan tilivaroille ei makseta, korkoa, jolloin ne ovat myös "nollakorkoisia", mutta tämä on hieman eri asia kuin nollakorkoinen velkasijoitus. Määräaikaistalletus on hieman samankaltainen kuin nollakuponki, mutta jälkimmäisen korko maksetaan vasta eräpäivänä eikä myyntiä ennen eräpäivää ole rajattu. Myös määräaikaistalletuksessa tuotto menetetään ennen eräpäivää.

Klikkaa kirjainta siirtyäksesi sanaston kohtaan:

A  |  B  |  C  |  D  |  E  |  F  |  G  |  H  |  I  |  J  |  K  |  L  |  M  |  N  |  O |  P  |  Q  |  R  |  S  |  T  |  U  |  V  |  W  |  X  |  Y  |  Z  |  Ä  |  Ö

Olet parhaillaan pankkisanastossa. Vakuuttamiseen liittyviä termejä löytyy vakuutussanastosta.