Korkoriskillä viitataan useimmiten velkakirjan tai joukkovelkakirjan hintaan vaikuttavasta korkomuutoksen vaikutuksesta. Korkoriskillä tarkoitetaan käytännössä markkinariskien muutosta, tai yksittäisen velkainstrumentin tuottovaateen markkinaperusteista riskimuutosta. Korkoriski vaikuttaa luottoriskin ohella esim. joukkovelkakirjojen hintoihin, jota mitataan duraatiolla.
Korkoriski on valuuttariskin ja luottoriskin ohella merkittävin riskitekijä kansainvälisessä yritysrahoituksessa, riippuen siitä mille viitekorolle tai valuutalle yrityksen rahoitus on alttiina (yrityksen oman luottoriskin lisäksi). Korkoriski on relevantti, jos velkaan liittyy markkinakorko.
Yritykset suojautuvat korkoriskiltä yleensä swap-sopimuksilla eli käytännössä koronvaihtosopimuksilla. Kun korkoriski nousee, laskee joukkovelkakirjan hinta ja päinvastoin. Kaikkien maturiteetiltaan erimittaisten joukkovelkakirjojen arvo laskee koron noustessa ja päinvastoin, jolloin on kyse korkokäyrän muodon muutoksesta. Korkoriski on mahdollista eliminoida koronvaihtosopimuksilla, tarkoittaen että yritys tietää täsmällisesti mitä korkoa maksaa koko velkakirjan juoksuajan. Korkoriskin eliminointi tarkoittaa, että tilalle tulee pienempi määrä vastapuoliriskiä.
Koron muutoksen vaikutusta velkakirjan hintaan voi kokeilla esim. pankkiasiat.fi:n investointilaskurin duraatiolaskelmalla.