Korkokäyrällä tarkoitetaan aikajakson pituuden mukaan jaoteltuja korkotasoja. Korkokäyristä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä valtion 3, 6 ja 12 kuukauden sekä 2, 5, 10 tai 30 vuoden velkakirjojen korkotuottoa, jotka on piirretty peräkkäin viivaksi. Näitä aikajakson mukaisia korkotasoja käytetään esimerkiksi vertailukohtana muille lainoille markkinoilla kuten pankkilainoille. Erityisesti pitkiä korkoja käytetään riskittömänä korkona.
Eroa valtion velkakirjojen eri maturiteettituottojen (eli aikajakson mukaisia korkoja) ja erilaisten muiden lainojen vastaavien maturiteettiteettituottojen välillä kutsutaan korkospreadiksi.
Korkokäyrä on nimensä mukaan eteenpäin taipuva käyrä, jonka taso voi nousta ylös- tai alaspäin, tai sen kulmakerroin muuttua sen mukaan, miten valtion talous ja inflaatio-odotukset kehittyvät. Käyrä voi olla kovera tai kupera tai jotain näiden välillä. Yleensä puhutaan (normaalista) korkokäyrästä tai laskevasta korkokäyrästä.
Normaali korkokäyrä (nouseva)
Normaali, ylöspäin viettävä korkokäyrä tarkoittaa, että taloudessa menee hyvin tai ainakin odotukset ovat positiivisia. Varoja sijoitetaan pääasiassa lyhyen aikajakson velkakirjoihin, sillä pitkien velkakirjojen korkotuoton odotetaan edelleen nousevan ja niihin halutaan sijoittaa vasta myöhemmin.
Lyhyiden velkakirjojen korot laskevat kysynnän vuoksi (eli niille halutaan maksaa vähemmän), minkä vuoksi korkokäyrän kulmakerroin jyrkkenee. Jos taloudessa menee erityisen lujaa, voidaan puhua jyrkästä korkokäyrästä, jolloin käyrän kulmakerroin on normaalia korkeampi.
Kääntynyt korkokäyrä (laskeva)
Laskeva tai kääntyvä, eli "invertoitunut" korkokäyrä tarkoittaa, että taloudessa menee heikommin tai odotukset tulevasta kehityksestä ovat heikkoja. Pitkiin velkakirjoihin sijoitetaan enemmän, sillä sijoittajat arvelevat niiden hintojen laskevan edelleen tulevaisuudessa, joten tuotto halutaan varmistaa ostamalla niitä jo nykyhetkellä. Kysynnän kasvu laskee pitkien velkakirjojen korkoa, mutta sen sijaan lyhyiden velkakirjojen kysynnän puute nostaa niiden korkoa (niille halutaan maksaa enemmän, sillä lyhytaikaistakin rahoitusta tarvitaan).
Tasainen korkokäyrä
Tasainen korkokäyrä voi olla seurausta nousevasta tai laskevasta korkokäyrästä, mikä tarkoittaa, että odotukset heikkenevät tai paranevat hieman edelliseen nähden, mutta siltikään taloudella ei ole selkeää suuntaa tai kasvuodotuksia.
Nousevan, laskevan tai tasaisen korkokäyrän muoto ei ole välttämättä yhtä tai toista, vaan muutos on yleensä asteittainen. Muutos voi olla joskus nopeakin, jos jokin asia vaikuttaa markkinoihin erittäin selvästi ja perustavanlaatuisesti, eikä jätä juuri tulkinnan varaa. Nopeat muutokset ovat kuitenkin melko harvinaisia.
Korkokäyrä voi myös säilyttää kulmakertoimensa, mutta sen taso voi muuttua ylös tai alas, jolloin puhutaan yhdensuuntaisesta tasomuutoksesta (parallel shift). Tasomuutokset ovat yleisimpiä normaalin korkokäyrän aikoihin, mutta ne ovat silti harvinaisia. Korkokäyrän muotomuutokset ovat yleisempiä kuin tasomuutokset. Tasomuutoksen syy ei ole välttämättä aina selvä, mutta se voi olla merkki systeemisen riskin muutoksesta, eli odotuksista koko talousjärjestelmän toimivuudelle.