Riskitön korko tarkoittaa vallalla olevan rahoitusteorian mukaan korkoa, johon kaikkia muita riskiä sisältäviä hintoja (”korkoa”) verrataan markkinoilla. Riskitön korko ei tarkoita, että sijoitus on täysin riskitön, vaan se on pienintä mahdollista riskiä vastaava tuotto. Riskitön korko kuvastaa siten markkinariskin tasoa, jota ei voida millään keinolla hajauttaa pois eli se on systeemistä riskiä.
Riskitön korko ilmaisee systeemistä riskiä
Systeeminen riski liittyy käytännössä valtioon; yhteiskunnan toimivuuteen, infrastruktuuriin, oikeusjärjestelmään ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen. Jokaisen sijoitusmarkkinoilla toimivan on sijaittava jossakin valtiossa, jonka systeemiselle riskille sijoittaja on siten alttiina. Kaikki muu otettu riski ja siten vaadittu tuotto tulee tämän riskittömän koron päälle, eli on preemiota riskittömän koron päälle. Tämä on oleellinen näkökulma rahoitusteoreettisessa hinnoittelussa kuten esim. CAPM-mallissa tai optioissa.
Valtiosta riippuen riskittömän koron taso voi olla erilainen. Valtion liikkeelle laskemien velkakirjojen kuten obligaatioiden tuotto toimii riskittömän koron vertailukohtana sen mukaan, miten pitkä velkakirja on erääntymisajaltaan. Näiden maturiteetiltaan erimittaisten velkakirjojen tuotot voidaan esittää korkokäyrällä aina 30 vuoteen asti.
Riskittömän koron mittari
Yleensä valtion 10 vuoden mittaisen velkakirjan tuotto on toiminut riskittömän koron vertailukohtana. Mitä lyhyempi maturiteetti, sitä riskittömämpi sen ajatellaan olevan, sillä on lähes olematon mahdollisuus että esim. vakavarainen valtio menisi muutamassa kuukaudessa maksukyvyttömäksi. Riskittömään korkoon vaikuttaa maturiteetin lisäksi inflaatio, joka heijastaa talouskehityksen suuntaa ja vaikuttaa myös reaalikorkoon.
Negatiiviset korot ovat mutkistaneet näkemystä riskittömästä korosta. Joillekin maille on saatavilla valmis riskittömän koron vertailukohta, joten mahdollinen koron negatiivisuus ei sotke tätä käsitettä. Negatiivinen riskitön korko tarkoittaisi teoriassa, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan, jotta voivat sijoittaa ”turvalliseen” valtion velkakirjaan.
EU julkaiseen nykyisin EIOPA-korkonoteerausta, joka on EU-alueen riskitön korko käytettäväksi erilaisissa arvolaskelmissa.