Obligaatio on pankin, kunnan tai valtion maksusitoumus, vaikka nykyisin sillä tarkoitetaan lähinnä valtion joukkovelkakirjaa (government bond). Obligaatiot ovat yleensä vähäriskisiä sijoituksia, mutta myös tuotto on pieni. Obligaatio on myös niin sanottu haltijavelkakirja joka lunastetaan takaisin järjestyksessä sen haltijalta.
Rahoitusteoriassa valtion pitkäaikaisen joukkovelkakirjan tai obligaation tuottoa pidetään niin sanottuna riskittömänä tuottona, kuten yleisesti 10 vuoden maturiteetin pituista obligaatiota. Riskittömän koron taso on kuitenkin valtiokohtainen ja riippuu sen luottoriskistä. Obligaation tuotto on rahoitusteoreettinen minimituotto esimerkiksi CAPM-mallissa, jonka päälle lisätään riskipreemio eli kompensaatio sijoittajan vaatimalle riskille.
Obligaatiot ovat yleensä kiinteäkorkoisia, eli ne maksavat kiinteää kuponkimaksua, mutta tuotto voi olla myös vaihtuvakorkoinen. Joskus ne voivat nollakorkoisia, jolloin ne myydään sijoittajille diskontolla. Valtionlainoja on useita eri maturiteetteja, jolloin niiden tuotot voidaan katsoa korkokäyrältä. Obligaatio voidaan myydä ennen eräpäivää markkinoilla, kuten muutkin arvopaperit.
Tavallisen, tai muun kuin valtion liikkeekkeelle laskeman velkakirjan ja obligaation korkojen eroa kutsutaan spreadiksi.