Luottoriski

Luottoriski tarkoittaa tietyn suuruista uhkaa, ettei lainanottaja kykene maksamaan lainaa takaisin. Luottoriskin kantaa lainanantaja, mutta saa luottoriskin tasoa vastaavaa korvausta eli korkotuloa ottamastaan luottoriskistä. Luottoriski voidaan arvioida mille tahansa lainalle, tai useamman lainan portfoliolle.

Luottoriskillä voidaan tarkoittaa yhden asiakkaan luottoriskiä, jota kuvaa luottoluokitus, tai useamman asiakkaan lainasta muodostuvan portfolion luottoriskiä perustuen esimerkiksi VaR-laskentaan.

Esimerkiksi pankkiasiakkaan arvioidun luottoriskin määrään vaikuttavat aiemmat luottotiedot, tulot, omarahoitusosuus, vakuudet ja luottoehdot. Näiden yhdistelmästä lainanantaja arvioi luottoriskin tason, antaen luokitukset tietyllä asteikolla.

Erilaisissa luottotyypeissä, kuten yrityslainoissa, pikavipeissä tai asuntolainoissa, voidaan luottoriskin määrää arvioida varsin eri tavalla. Esimerkiksi asuntolainat ovat vakuudellisia lainoja, mikä pienentää pankin tappion suuruutta mahdollisessa asiakkaan maksukyvyttömyystilanteessa. Pikavipit ova vakuudettomia lainoja, joiden summat ovat pienehköjä, laina-ajat lyhyitä mutta niistä maksettava hinta on korkea. Korkea hinta kompensoi korkeampaa luottoriskiä, joka johtuu vähäisistä vaatimuksista lainanottajan suhteen.

Luottoriskin suuruus

Julkiset luottoluokituslaitokset, kuten Standard & Poors, Moody's ja Fitch luokittelevat suurten yritysten ja valtioiden liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja yritysten taloudellisen tilan ja tulevaisuuden näkymien mukaan, eli niiden analysoiman maksukyvyttömyyden uhkan mukaan. Näitä luokituksia seurataan markkinoilla tarkasti.

Samaan tyyliin myös pankit antavat riskiluokituksia asiakkailleen, joka vaikuttaa myönnetyn marginaaliin. Pankilla on yleensä parempi tietämys asiakkaasta kuin ulkopuolisilla luokittajilla, pl. suurimmat yritykset joita luottoluokittajat analysoivat jatkuvasti.

Oheisessa esimerkkikuvassa S&P:n luottoluokituksia on 19 kpl ja pankin 10 kpl, sekä lisäksi D-luokka joka tarkoittaa toteutunutta maksukyvyttömyyttä. Todennäköisyydet ovat kullekin S&P luokitukselle annettuja vuoden mittaisia maksukyvyttömyystodennäköisyyksiä (käytännössä todennäköisyydet asetetaan kumulatiivisesti laina-ajan pituuden ja luokituksen mukaan).

Luottoriskiä vastaavat todennäköisyydet kasvavat liki eksponentiaalisesti, sillä mitä enemmän riskiä lisääviä tekijöitä kertyy, sitä todennäköisemmin ongelmat eskaloituvat johtaen maksukyvyttömyyteen.

Jokainen luottoluokka kertoo maksukyvyttömyyden tapahtumatodennäköisyydestä (PD) luokituksen historiaan perustuen. Pankit rajoittavat lainamäärää suhteessa luottoriskin tasoon, mikä turvaa niiden pääomien riittävyyttä ja toiminnan jatkuvuutta.

Luottoriskiä vastaava hinta

Luottoriskin tapahtumatodennäköisyydet ovat merkittävä osa lainojen hinnoittelussa, muodostaen hintaperusteesta tyypillisesti suurimman osan. Todennäköisyyden päälle tulee vielä kate, jolla toiminnan kulut ja vaadittu tuotto on täytettävä.

Rahoituslaitoksen luotosta perimän hinnan on katettava pankin luottotappiot ja muun toiminta. Mitä parempi luottoluokka ja alhaisempi luottoriski, sitä alhaisempi on lainan hinta ja myös päinvastoin. Erityisen heikon riskiluokan hinta on paitsi korkea, mutta myös lainamäärä on rajattu, jos sitä myönnetään ollenkaan.

Luottoriskiltä suojautuminen

Luottoriskiltä voidaan suojautua riskinvaihtosopimuksilla, kuten CDS-sopimuksella, joilla otettua luottoriskiä voidaan siirtää suojauksen myyjälle. Luottoriskiä voidaan laskea myös rajoittamalla lainanmyöntöä, mutta se pienentää myös tuottoja. Lainanmyöntäjät ovat tyypillisesti varovaisempia, kun taloudessa menee heikommin tai näkymät heikkenevät voimakkaasti.