Repo (repurchase agreement) tarkoittaa tavallisesti valtiolainojen takaisinostosopimusta. Repo-lainoja käytetään valtion lyhytaikaiseen rahoitukseen, mutta muutkin lainat voivat olla repo-lainoja jos ne sisältävät takaisinostosopimuksen. Repo-sopimuksessa sijoittajat ostavat välittäjältä valtiolainan sopimuksella että välittäjä ostaa lainan takaisin sovitun ajan päästä hieman korkeampaan hintaan.
Repo-korko
Sijoittaja saa repo-lainasta tavallisimmin yön yli -koron, kuten ESTR-koron euroalueen valtiolainoissa. Yön yli -korot muodostuvat käytännössä kaikkien repo-sopimusten perusteella, joten käytännössä repo-sopimusten korkoa sanotaan repo-koroksi.
Yön yli -korko kuten ESTR on taas keskuspankin ilmoittama viitekorkonoteeraus. Valtiolainan repo-korkoa sanotaan myös riskittömäksi yön yli -koroksi.
Repo-sopimuksen riski
Repo-sopimuksen ostaja on käytännössä lainanantaja ja keskuspankki lainanottaja. Repo voidaan tehdä useamman tahon ja keskuspankin kesken. Repo-lainat ovat vakuudellisia lainoja, joiden laina-aika on tyypillisimmin alle kaksi vuorokautta, mutta voi olla sovitusti pidempikin.
Tavallisesti repo sisältää maturiteetin ja koron, mutta se voi olla myös avoin, jolloin kumpi tahansa osapuoli voi terminoida sopimuksen ennakkoilmoituksella. Maksu tapahtuu siten avistana tai on-demand -periaatteella. Avoimet repo-sopimukset rullataan automaattisesti eteenpäin päivä kerrallaan. Pitkien avointen repo-sopimusten korko lähestyy peruskorkoa, sillä ne ovat riskikkäämpiä kuin yön yli -sopimukset.
Repo-korkoon vaikuttavat samat asiat kuin tavallistenkin velkakirjojen korkoon, eli laina-aika ja maksukyvyttömyyden uhka. Valtion luottoriski on siten merkittävä tekijä repo-korojen tasossa.