Velkakirja on kirjallinen velkasitoumus, joka sovitaan osapuolten välillä varojen lainaamiseksi. Velkaa otetaan, koska omia varoja ei ole riittävästi. Velka on tuhansia vuosia vanha tapa rahoittaa tiettyä toimintaa ja velkakirja on tämän varojen vaihdon osoittava sopimus. Velkakirjassa lainan takaisinmaksu, korko ja eräpäivä sekä muut ehdot kirjoitetaan velkakirjaan.
Velka voi olla:
- Määrämuotoinen tai vapaamuotoinen
- Vakuudellinen, vakuudeton tai limiittimuotoinen (joka voi myös olla vakuudellinen tai vakuudeton)
- Kahden osapuolen välinen, tai velkojia voi olla useita kuten joukkovelkakirjassa
- Etuoikeudeltaan senior- tai junior, eli vahva tai heikko
- Kiinteäkorkoinen, nollakorkoinen tai vaihtuvakorkoinen
Velkakirja on siis varsin tapauskohtaisesti sovittava sisällöltään.
Määrämuotoisia velkakirjoja ovat esimerkiksi asuntolaina, opintolaina tai vekseli. Velkakirja voidaan sopia vapaamuotoisena myös yksityishenkilöiden välillä, mutta sen on oltava laillisesti pitävä. Tavallisessa velkakirjassa velkoja on nimetty, jolle velka maksetaan takaisin. Muita velkakirjatyyppejä ovat esimerkiksi haltijavelkakirjat, rektavelkakirjat tai määrännäisvelkakirjat.
Joukkovelkakirja on markkinaehtoinen velkakirja ja yleisin erilaisista institutionaalisista velkakirjoista. Joukkovelkakirjojen tyyppejä on useita erilaisia. Esimerkiksi obligaatio on valtion liikkeellelaskema velkakirja, jota pidetään yleensä vähiten riskiä sisältävinä, tai riskittöminä velkakirjoina.
Velkakirjojen muodot ovat siis moninaisia ja ne vaihtelevat yksityishenkilöiden pienistä lainasopimuksista suurten kansainvälisten investointihankkeiden rahoitussopimuksiin.