Joukkovelkakirja

Joukkovelkakirja ("bond") on valtion, yrityksen tai pankin useilta sijoittajilta keräämä kollektiivinen laina. Joukkovelkakirjoja on useita eri tyyppejä, mutta ne ovat tyypillisesti kuitenkin jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita. Tavallinen velkakirja on kahdenvälinen yksityislaina, mutta joukkovelkakirjassa on aina useampia sijoittajia jotka ostavat osuuden lainasta. Esimerkiksi yritystodistus, syndikaattilaina tai debentuuri ovat joukkovelkakirjoja, kuten myös obligaatiot ja kuntatodistukset, kun taas talletustodistukset eivät ole joukkovelkakirjoja.

Joukkovelkakirjan tärkeimmät ominaisuudet

  • Joukkovelkakirjat ovet yleensä vakuudellista velkaa, mutta voivat olla myös vakuudettomia

  • Joukkovelkakirjat maksavat perinteisesti kiinteää korkoa tai "kuponkia", mutta voivat olla myös nollakorkoisia tai vaihtuvakorkoisia

  • Joukkovelkakirjojen hinnat korreloivat käänteisesti markkinakorkojen kanssa, kun korot nousevat, laskevat joukkovelkakirjojen hinnat ja toisinpäin

  • Joukkovelkakirjoilla on nimettu maturiteetti eli eräpäivä, jolloin liikkeellelaskijan on maksettava pääoma takaisin velkakirjan haltijalle

Joukkovelkakirjassa lainan antaja, eli velkakirjaan sijoittava on yksi joukkovelkakirjan osuuksien haltijoista, joka saa korkoa tai kuponkimaksua vastineeksi lainaamastaan rahasta oman osuutensa mukaisesti. Lainanottaja eli joukkovelkakirjan liikkeellelaskija saa puolestaan kerättyä rahaa sijoittajilta toimintansa pyörittämiseksi.

Joukkovelkakirjan haltijat ovat usein hyvässä etuoikeusasemassa yrityksen saamisten suhteen maksukyvyttömyystilanteessa, mutta tämä riippuu onko kyse senior- vai junior-tyyppisestä velasta ja mitä muita velkojia liikkeellelaskijalla on.

Mihin joukkovelkakirjoja tarvitaan?

Joukkovelkakirjoja käytetään usein pitkäaikaisten suurten yritysinvestointien tai valtion tarpeiden rahoittamiseksi, mutta myös lyhempiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi valtiot emittoivat säännöllisesti useita eri maturiteettisia obligaatioita. Pankeilla joukkovelkakirjat ovat yksi tapa rahoittaa antolainaustoimintaansa yleisölle talletusten ohella.

Joukkovelkakirjojen markkinat ovat osakemarkkinoiden ohella yksi tärkeimmistä sijoitusmarkkinoista, joilla tuotto vaihtelee sijoituskohteen riskin mukaan. Valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen korkoa pidetään riskittömän koron käsitteenä, tai vähäriskisimpänä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Joukkovelkakirjoihin voi sijoittaa useilla markkinoilla myös yksityishenkilöt, mutta usein niillä voi käydä kauppaa vain suuret instituutiot ns. OTC-markkinoilla.

Korkokäyrä kertoo joukkovelkakirjan riskistä ja hinnasta suhteessa juoksuaikaan. Duraatio mittaa joukkovelkakirjan luottoriskin ja korkoriskin vaikutusta joukkovelkakirjan hintaan.

Klikkaa kirjainta siirtyäksesi sanaston kohtaan:

A  |  B  |  C  |  D  |  E  |  F  |  G  |  H  |  I  |  J  |  K  |  L  |  M  |  N  |  O |  P  |  Q  |  R  |  S  |  T  |  U  |  V  |  W  |  X  |  Y  |  Z  |  Ä  |  Ö

Olet parhaillaan pankkisanastossa. Vakuuttamiseen liittyviä termejä löytyy vakuutussanastosta.