CAPM (Capital Asset Pricing Model) on hinnoittelumalli, jota käytetään sijoittajan tuottovaatimuksen laskentaan. Malli mittaa sijoituksen odotetun tuoton ja riskin suhteen. Muitakin tapoja tuottovaateen laskemiseen on olemassa, kuten markkinahintamalli, arbitraasimalli, beta-mallit tai sijoittajan oma arvio. CAPM-mallia voidaan käyttää melko laajasti, kuten tuottovaatimuksen ja oman pääoman kustannusten määritykseen.
Oman pääoman kustannus on tärkeä erityisesti yrityksen pääomakustannusten laskennassa, sillä yritykset käyttävät sitä rahoituksen kannattavuusarvioinnin osana. CAPM-mallin mukaisen tuottovaateen laskennassa tarvitaan riskitön korko, beta-kerroin ja odotettu markkinapreemio. Laskukaava on siten varsin yksinkertainen, mutta beta-kertoimen laskenta vaatii jonkin verran vaivaa.
CAPM: Riskitön korko + beta-kerroin * (odotettu markkinatuotto - riskitön korko).
Riskitön korko saadaan esim. valtion 10 vuoden velkakirjan tuotosta, joka esim. Suomella on ollut vuonna 2019 n. 1,1 % tasolla. Jos beta-kerroin on 1, tarkoittaa se että arvopaperin historiallinen hintaheilunta, tai volatiliteetti vastaa keskimääräistä arvopaperien hintaheiluntaa. Alle 1 arvot tarkoittavat, että arvopaperin hinta muuttuu vähemmän suhteessa markkinoihin. Yli 1 arvot tarkoittavat, että arvopaperin hinta heiluu enemmän suhteessa markkinoihin.
Markkinapreemio, eli riskittömän koron ero odotettuun markkinatuottoon nähden on ero, joka kerrotaan beta-kertoimella.
Vaikka CAPM-malli on laajasti käytetty, sen käyttöön sisältyy myös kritiikkiä. Sen etuja ovat laaja kansainvälinen käyttö, joten se toimii vertailukohtana tuottovaateen laskennalle kansainvälisessä rahoituksessa osakemarkkinoilla ja yritysrahoituksessa.
CAPM-mallin mukaisen tuoton voi laskea esim. pankkiasiat.fi:n investointilaskurilla.
Arvopaperimarkkinasuora kuvaa CAPM-mallin riski-tuottosuhdetta graafisesti.