Volatiliteetti

Volatiliteetti mittaa vaihtelun suuruutta. Sijoittamisessa se on yleisimpiä riskin mittareita, joka lasketaan esimerkiksi osakkeen hintasarjoista. Volatiliteetti voidaan laskea mille tahansa instrumentille, jolle löytyy markkinoilta säännöllinen hintanoteeraus.

Volatiliteettia voidaan laskea esimerkiksi valuuttojen, indeksien,  osakkeiden, velkakirjojen tai raaka-aineiden historiallisista hintasarjoista niiden keskihajontana. Volatiliteetti, eli keskihajonta lasketaan varianssin neliöjuurena. Volatiliteettia pidetään varianssia selkeämpänä riskimittarina.

Volatiliteetti riskin mittarina

Riskimittarina volatiliteetti tai varianssi ovat keskeisiä mittareita erilaisissa sijoittamisen konsepteissa, kuten esimerkiksi CAPM-mallissa (beetan kautta), sijoitusportfolion riskilaskennassa ja optioiden hinnoittelussa.

vola.pngVolatiliteetin käyttöä riskimittarina on kritisoitu sen vuoksi, että hinnat voivat muuttua molempiin suuntiin, mutta vain toinen suunta on tosiasiallista tappioriskiä. Toinen keskeinen kritiikki koskee volatiliteetin taaksepäin katsovaa näkökulmaa, eikä se ehkä kerro riittävästi tulevaisuuden riskistä.

Volatiliteetin määrä riippuu mitattavasta aikavälistä ja kohteesta. Volatiliteetti voidaan mitata mille tahansa aikavälille kuten päivänsisäisesti, kuukausitasolla tai vuositasolla.

Volatiliteetin laskentaväli ja määrä

Volatiliteettia voi skaalata pienemmiltä aikaväleiltä suuremmille. Yleensä jos volatiliteetista puhutaan riskimittarina, niin se ilmoitetaan vuosivolatiliteettina.

Esimerkiksi osakkeen päivittäisvolatiliteetti on 5 % ja se halutaan skaalata vuosivolatiliteetiksi. Silloin 5 % x neliöjuuri (252) = 79 %.

Esimerkiksi viikkovolatiliteetti on 8 % ja se halutaan skaalata vuosivolatiliteetiksi. SIlloin 8 % x neliöjuuri (52) = 58 %

Volatiliteetti skaalataan laittamalla neliöjuureen vastaava jaksojen määrä vuodessa, mikä on hintasarjan aikaväli. On olennaista, puhutaanko kaupankäyntipäivien määrästä (252) vai kalenteripäivien määrästä (365).

Joillakin arvopapereilla on luonnostaan pieni volatiliteetti ja toisilla suurempi. Volatiliteetti on pieni esim. velkakirjojen hinnoilla ja suuri spekulatiivisilla osakkeilla, mutta on myös kausia, jolloin volatiliteetti nousee kaikilla arvopapereilla markkinariskien kasvun vuoksi. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä suuremman riskin ajatellaan olevan ja toisinpäin.

Volatiliteetin ilmoitustavat

Volatiliteetista on olemassa useita johdannaiskäsitteitä, kuten keskimääräinen volatiliteetti, portfoliovolatiliteetti, nykyinen volatiliteetti, realisoitunut volatiliteetti tai implisiittinen volatiliteetti. Näistä keskeisin on implisiittinen volatiliteetti, joka johdetaan optiohinnoista. Implisiittinen volatiliteetti kertoo volatiliteettiodotuksista, eli se on eteenpäin katsova riskimittari.

Volatiliteetin voi laskea esimerkiksi excel-ohjelmalla, esimerkiksi pankkiasiat.fi:n investointilaskurilla.

Volatiliteetin osat

Osakkeiden tai muiden omaisuuserien hintasarjoista laskettu volatiliteetti voidaan jakaa kahteen osaan, systemaattiseen osaan ja yrityskohtaiseen (sijoituskohtaiseen) osaan. Näillä on tärkeä merkitys esimerkiksi sijoitusten hajauttamisessa tai optimoinnissa.

Klikkaa kirjainta siirtyäksesi sanaston kohtaan:

a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | ä | ö |

Olet parhaillaan pankkisanastossa. Vakuuttamiseen liittyviä termejä löytyy vakuutussanastosta.