Harva voi olla nykyisin törmäämättä runsaaseen "pienlainojen", tai tuttavallisemmin pikavippien mainontaan, mitä nousee esiin joka puolelta. Yhteistä näille lainatarjouksille on korkea korko, kutsuipa lainoja millä nimellä tahansa.
Mainoksissa vihellellään, hymistään ja kerrotaan kuinka helppoa lainojen haku on kaikkiin tarpeisiisi. Takaisinmaksun mainostaminen jää luonnollisesti taka-alalle.
Entisaikaan korkonkiskureilla oli todella huono maine ja toimintaa pidettiin alamaailman puuhana. Onko väärin nimittää pikavippejä koronkiskonnaksi? Vuonna 2013 voimaan tulleen lain mukaan alle 2000 euron pienlainoissa vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko + 50 %. Nykyisellä korkotasolla puhutaan noin 50,5 % korkokatosta. Periaatteena on, ettei todellinen vuosikorko saisi ylittää talletuspankkien lainakorkoja merkittävästi.
Pienlainojen veloitukseen liittyviä uusia periaatteita:
- Todelliseen korkoon lasketaan mukaan koron lisäksi käsittely-, järjestely-, toimitus- tai muut palkkiot.
- Luotonantaja ei saa käyttää lisämaksullisia tekstiviestejä hakemisessa eikä lisämaksuja eräpäivän muutoksessa tai lainapäätöksessä.
- Kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus ja luottokelpoisuus on selvitettävä.
Pikavipeissä todellinen vuosikorko on jossain määrin harhaanjohtava käsite, sillä nämä luotot ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia. Jos otat 500 euron lainan kuukaudeksi ja maksat siitä 50 euroa kaikkine kuluineen, on korko tuolle laina-ajalle 10 % mikä itsessään on vielä kohtuullinen vaikkakin kallis. Entä jos käytössäsi on tämä 500 euron laina joka kuukausi ja maksat kuukausittain 50 euroa vuoden ajan? Korkokuluiksi tulee 600 euroa per vuosi, eli todelliseksi vuosikoroksi tulisi 120 % jos se lasketaan alkuperäiselle summalle. Vaihtoehtoisesti voit ajatella niin, että otat vuodeksi 6000 euron luoton, josta maksat 10 % eli 600 euroa. Kummassakin kokonaiskäyttövarasi on periaatteessa ollut 6000 euroa. Entä haluaisitko maksaa 6000 eurolle 120 % koron?
Paljonko on lain määrittelemä 50 % maksimikorko 500 eurolle? Vuoden laina-ajalle kokonaissummaksi tulee takaisin maksettaessa 750 euroa, josta 250 euroa on korkoa. Tämä on kuukauden lainalle melkoinen korko. Jos jaetaan 250 euroa vuoden jokaiselle kuukaudelle, niin maksaisit kuukaudessa noin 21 euroa 500 eurolle vuoden ajan olettaen summalle normaalin vuosikoron maksu. Summa ei vaikuta kohtuuttomalta pikavipille, jota tarvitset vipin ainoastaan kerran kuukauden ajan. Tämä pätee ainoastaan silloin, kun muita piilokuluja ei tule maksettavaksi, kuten esimerkiksi erillisiä takuu- tai käsittelymaksuja.
Pikavippiyritykset ovat yrittäneet kiertää uutta lainsäädäntöä keksimällä monenlaisia konsteja. Esimerkiksi myönnetään yli 2000 euron luotto, mutta annetaan nostaa siitä vain pieniä summia tai vaaditaan vipille takaus, joka laskutetaan kalliisti eri yrityksestä. Voidaan myös keksiä uusia tuotteita kuten prepaid-maksukortteja joiden latauspalkkioita voidaan kutsua empimättä koronkiskonnaksi. Nämä kaikki ovat oikeita, tuoreita tapauksia Suomessa ja edelleen meneillään olevia. Kannattaa muistaa, että ennen lainsäädäntöä vippien vuosikorot huitelivat jopa yli 1000 % tasolla. Valitettavan moni yritys yrittää tähdätä samoille luvuille kiertämällä lainsäädäntöä. Vastuuta on edelleen paljon kuluttajalla, mikäli joutuu vippejä jostain syystä käyttämään.
Uudet keinot - tunnista mitä ja mistä maksat
Otetaan uusista tuotteista esimerkiksi maksukortit. Prepaid-kortti, mikä on debit- ja credit-korttien välimuoto jolla talletetaan kortin tilille haluamasi summa rahaa. Se ei ole varsinaisesti luottoa, mutta kortilla on tietty saldoraja käytettävissäsi. Monet näiden korttien tarjoajat lupaavat mm. ettei vuosimaksuja tai korkoja ole. Kuinka sitten muodostuu prepaid-kortin "todellinen vuosikorko" tai juoksevat kulut?
Prepaid-kortin myöntämisperusteet voivat olla todella alhaiset, joten se voi olla houkutteleva vaihtoehto monelle. Prepaid-kortteja voi käyttää ulkomailla ja maksamisessa samoin kuin normaaleja debit- ja credit-kortteja. Kuitenkin olemattomien korkojen ja vuosimaksun tapauksessa moni voi ohikatsoa muita kuluja, joista todelliset maksut tulevat. Varsinkin monien kyseenalaisten korttitarjoajien palkkiot muodostuvat kortin korkeista latausmaksusta sekä nostopalkkiosta ulkomailla. Miltä kuulostaisi maksaa 1000 euron latauksesta 100 euroa, minkä päälle tulevat käteisen nostopalkkiot jotka ovat jopa 10 euroa? Suoralta kädeltä tätä voi kutsua koronkiskonnaksi, vaikka varsinainen mainostettu korko olisikin "nolla" tai muuten alhainen. Vertaa prepaid korttia normaaliin luottokorttiin, jonka luottoraja vastaa prepaid-kortille haluamasi summan latausta. Yksinkertaista prosenttilaskua ja vertailua kivijalkapankkien vastaavien tuotteiden kanssa kannattaa tehdä. Koron käsite on erityisen tärkeä varsinkin osamaksurahoituksessa tai maksussa, joka jaksotetaan koron kanssa pitkälle aikajaksolle (ks. enemmän korttiluottojen koroista).
Olemme Pankkiasiat.fi:n maksukorttivertailussa listanneet tavallisista korteista ne, joiden palvelumaksut ovat kohtuullisia ja mahtuvat kevyesti 50 % haarukkaan. Kuluttajan on syytä olla tarkkana ja kieltäydyttävä huonoista luottotuotteista tai ylisuurien palvelumaksujen tuotteista. Satojen vuosien aikana varsin vähän on muuttunut, sillä koronkiskonta on edelleenkin erittäin voitollista luotottajalle ja erittäin tappiollista luotonottajalle. 50 % korko on silti liian korkea kuluttajan kannalta, mutta ehkä hyväksyttävä markkinatalouden näkökulmasta. Omien kulujen ennakoinnilla ja säästämisellä et maksa ylisuuria maksuja luottotuotteista, eikä niitä välttämättä edes tarvitse. Jatkuva ylisuurien korkojen makselu tuhoaa helposti taloutesi.