Mikä vaikuttaa osakkeen hintaan? 10 tärkeintä tekijää

Osakkeen hintaan vaikuttaa perustasolla kysyntä ja tarjonta, mutta mitkä tekijät vaikuttavat näihin tasoihin? Mikä tahansa informaatio voi potentiaalisesti vaikuttaa arvopaperien hintoihin, mutta jotkin asiat vaikuttavat toisia enemmän. Joskus taas aiemmin merkittävä informaatio ei toisena hetkenä olekaan enää merkittävää, vaan silloin toiset asiat ovat niitä, jotka liikuttavat kursseja.

Markkinainformaatio vaikuttaa arvopaperin osto- ja myyntikursseihin, joiden tasapainottelusta piirtyy kurssikäyrä. Voit lukea enemmän osakkeen hinnan muodostuksesta artikkelista Miten osakkeen hinta muodostuu? Tässä artikkelissa katsotaan enemmän osakkeiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä. 

Rahoitusteorian mukaan osakkeen hinnan tulisi sisältää kaikki oleellinen markkinoilla saatavilla oleva informaatio. Käytännössä asia ei ole aina näin puhdas, vaan joillakin sijoittajilla voi olla muita enemmän tietoa, kuten sisäpiiritietoa, tai sitten hintoja yritetään suoraan manipuloida. Useimmiten hintoja liikuttaa kuitenkin julkinen informaatio, mutta käytännössä erilaiset investointipankkien, rahastojen ym. markkinatoimijoiden algoritmit saavat tiedon ennen tavallisia sijoittajia. Läheskään kaikki informaatio ei ole tosin välittömästi tulkittavissa, vaan vaatii pidempikestoista ihmisen päättelyä.

Osakkeiden hinnanmuutokset voidaan jakaa muutamaan pääkategoriaan: Fundamentaaliset tekijät, tekniset tasot ja markkinasentimentti eli sijoittajien tuntuma markkinoiden tulevasta suunnasta. Fundamentaaliset tekijät ovat osakekohtaista riskiä, kun markkinasentimentti on enemmän markkinariskiä. Osakkeen teknisiin tasoihin vaikuttavat molemmat, mutta teknisiä tasoja tulkitaan teknisillä indikaattoreilla, ei pääasiassa suoraan muista tekijöistä. 

Osakkeen hinta ja sen muutokset, eli volatiliteetti, sisältää aina tietyn osan osakekohtaista riskiä ja toisen osan markkinariskiä. Niiden täsmällinen erottaminen on erittäin hankalaa, sillä osakkeen hinta on kompleksinen dynaaminen prosessi. Esimerkiksi beta-kerroin on eräs tähän liittyvä riskimittari.

Välillä osake seuraa enemmän yhtiökohtaisia fundamentaalisia tekijöitä, välillä sitä ajaa taas enemmän yleinen markkinariski. Vaikka on lähes mahdotonta tietää täysin mikä milloinkin ajaa osakkeen hintaa, on keskeisten hinta-ajurien tunteminen hyödyllistä. Kootusti näitä ovat:

1. Yhtiön taloudelliset tiedot
2. Kauppatiedot
3. Makrotaloudellinen informaatio
4. Shokit
5. Johdannaiset
6. Tekniset tasot
7. Algoritmit
8. Demografia
9. Trendit
10. Likviditeetti

Käydään näitä tarkemmin läpi.

Yhtiön taloudelliset tiedot

Julkisesti noteeratun yhtiön taloudelliset tiedot ovat fundamentaalisia tekijöitä ja tärkeimpiä osakkeen hintaan vaikuttavia asioita. Yhtiön tuloslaskelmasta, taseesta ja rahavirtalaskelmasta voi tulkita yhtiön taloudellista tilaa. Sijoittajat katsovat näistä tiettyjä tunnuslukuja, kuten käyttökate, liiketulos, nettotulos, oma pääoma, velka, tai sitten laskevat suhdelukuja kuten omavaraisuusaste, P/E, P/B ja ROI.

Riippuen yrityksestä, eli onko se vakiintunut yritys, aloittava tai miltä toimialalta, erilaiset tunnusluvut saavat erilaisen painoarvon. Esimerkiksi käyttökate-% on hyödyllisin lähinnä oman toimialan sisällä, tai sitten P/E on lähinnä hyödyllinen vakiintuneilla yrityksillä. Tunnuslukuanalyysi on oma lajinsa ja vaatii kohdeyrityksen toimialan, tulevaisuusnäkymien ja markkinoiden tuntemusta.

Kuitenkin yrityksen oma taloustilanne ja kehitys, sekä tulevaisuuden näkymät vaikuttavat vain sen omaan osakkeen hintaan. Näitä voi sanoa myös osakekohtaiseksi, tai idiosynkraattiseksi riskiksi erotuksena markkinariskistä, eli systemaattisesta riskistä.

Kauppatiedot

Sisäpiirikaupat - erotukseksi laittomista sisäpiirikaupoista - kuten esimerkiksi johdon osakeostot ovat rajattuja laissa (esimerkiksi Suomessa laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä). Ne ovat kuitenkin merkittävää markkinainformaatiota ja monissa yhtiöissä sijoittajien seuraamia ilmoituksia, kun toimiva johto on ostanut tai myynyt yhtiön osaketta.

Kun toimiva johto ostaa merkittäviä määriä yhtiönsä osakkeita, on se käytännössä positiivinen signaali ulkopuolisille sijoittajille, koska he tulkitsevat, että johdolla on positiivisia odotuksia yhtiön kehityksestä. Vastaavasti myynti kertoo, että he haluavat eroon omistuksistaan, jolloin ehkä sijoittajienkin kannattaa tehdä samoin. Käytännössä tämä onkin pitänyt usein paikkaansa, mutta mikään ehdoton sääntö se ei ole. Johto voi tehdä ostoja tai myyntejä väärään aikaan, kuten tavallinen sijoittajakin.

Makrotaloudellinen informaatio

Makrotaloudellinen informaatio on markkinariskiä ja se on yrityksen ulkopuolista kansantaloudellista informaatiota. Esimerkiksi keskeisiä mittareita ovat inflaatio, joka vaikuttaa korko-odotuksiin, tai työttömyys ja BKT, jotka kertovat maan talouden tilasta. Näiden julkaisuajankohdat ovat tarkkaan seurattuja ja suuret yllätykset niissä odotuksiin nähden, eli ”shokit” voivat aiheuttaa suuriakin heilahteluja laajasti eri osakkeissa, tai indeksissä kuten esimerkiksi OMX Helsinki-indeksissä.

Poliittiset päätökset eivät välttämättä sellaisenaan ole makrotaloudellista informaatiota, mutta ne voivat aiheuttaa odotuksia talouspolitiikkaan ja siten informaatioon.

Shokit

Shokit ovat systemaattisia riskejä, jotka usein liikuttavat koko markkinoita eli useampia osakkeita, valuuttoja tai velkakirjoja. Shokkeja voivat olla taloudelliset shokit, kuten erityisen yllättävä ohjauskoron muutos tai inflaatio, mutta myös luonnonilmiöt, terrori-iskut tai sodat. Esimerkiksi merkittävä shokki Lähi-idässä voisi nostaa öljyn- ja energian hintoja, mikä taas vaikuttaa energiayhtiöiden kursseihin. Mitä merkittävämpi shokki ja pitkäkestoisemmat vaikutukset, sitä pidempi on myös vaikutus osakkeen hintaan, jossa voi alkaa uusi pitkän ajan sykli.

Shokki voi olla osakekohtaista informaatiota, tai ulkopuolista koko markkinoihin vaikuttavaa. Joskus shokki voi rajoittua tiettyyn toimialaan, esimerkiksi energia-alalla poliittiset päätökset tariffeista tai rajoituksista.

Johdannaiset

Kun esimerkiksi optioita ostetaan, tehdään sivistynyt arvaus osakkeen hinnan tulevasta suunnasta. Periaatteessa johdannaisten hinnan ei pitäisi vaikuttaa kohde-etuuden hintaan, koska se on johdannainen varsinaisesta hinnasta.

Kuitenkin käytännössä, jos sijoittajat ostavat optioita (osto- tai myynti), koska he uskovat osakkeen hinnan nousevan tai laskevan, niin he luovat osto- tai myyntipainetta kohde-etuudelle. Option toteutushinta on tässä tärkein tekijä.

Jos esimerkiksi sijoittajat havaitsevat suurta ostopainetta nykyistä kohde-etuuden kurssia korkeammalle osto-option toteutustasolle, niin se voi kieliä korkeammista kurssiodotuksista tulevaisuudessa. ”Kenties jollakin on parempaa tietoa?” Lisäksi on varsin tunnettua, että markkinatakaajat (market maker) sekä muut sijoittajat ostavat ja myyvät osakkeita suojatakseen optiopositioitaan. Siten optioiden aiheuttamat epäsuorat käytännön hintavaikutukset kohde-etuuteen voivat olla joskus suuriakin.

Tekniset tasot

Tekniset tasot ovat osakkeen hinnan muodostamia tuki- tai vastustasoja, eli missä hinta tyypillisesti reagoi useamman kerran. Tietyt tekniset indikaattorit ovat erittäin seurattuja, kuten muuttuvan keskiarvon (moving average) 10, 50 ja 200 päivän jaksot, fibonacci-tasot, RSI, MACD, Bollinger ja momentti-indikaattorit.

Tekniset tasot ovat periaatteellisesti toistuvia kuvioita osakkeen hintahistoriasta, joita hyödynnetään. Tätä on viime vuosikymmeninä pyritty automatisoimaan, eli havaitsemaan hintakuvioita ja tasoja joita ihmissilmä ei välttämättä havaitse, tai aika ei riitä, tai keskittymiskyky.

Algoritmit

Algoritmit liittyvät edellä mainittuun teknisen tason informaatioon. Pääasiassa algoritmit hyödyntävät osakkeen omaa teknistä informaatiota, mutta myös sosiaalista mediaa tai hakuja suosituimmista aiheista, sekä tietenkin makrotaloudellista informaatiota.

Kenties tärkein algoritmin ero tavalliseen sijoittajaan on se, ettei algoritmilla ole psykologisia rajoitteita, mikä on erittäin tärkeä tekijä sijoittamisessa. Liian suuri luottamus, liika pelko, tai ylitulkinta ovat tekijöitä, joiden kanssa ihmiset kamppailevat ja jotka usein johtavat suuriinkin tappioihin. Näitä ei ole algoritmeilla, mutta toisaalta niillä on muita heikkouksia. 

Useimmiten algoritmit pyrkivät hyötymään pienistä hintavirheistä erittäin nopeasti, eli arbitraasista. Algoritmien vaikutus osakkeiden hintoihin on kiistanalaista. Se on sanottu lisäävän volatiliteettia, mutta toisaalta myös likviditeettiä.

Nykyisin kaikesta kaupankäynnistä eri markkinoilla, algoritmien on arvioitu muodostavan enimmillään jopa 80 %, toki riippuen markkinoista. Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa tämän on arvioitu olevan noin 60-70 %.

Demografia

On olemassa tutkimusta, jonka mukaan ikä voi vaikuttaa osakkeen kehitykseen. Iäkkäillä sijoittajilla on eniten varallisuutta ja siten myös sijoituksia markkinoille. Siten niillä markkinoilla, missä iäkkäiden sijoittajien osuus on suurin kuten länsimaissa, ovat tyypillisesti myös osakkeiden arvostuskertoimet suurimmat.

Ikä voi vaikuttaa myös uusien teknologisten trendien potentiaalin havaitsemiseen. Ehkä tässä on osittaisvaikutusta sijoituskuplien syntymisessä, missä nuoremmat sijoittajat ryntäävät sankoin joukoin erittäin lupaavaan osakkeeseen, luoden nopeaa kurssikehitystä.

Trendit

Osakkeen hinta voi seurata myös jotain trendiä, tai positiivista ”momentumia” eli menestys ruokkii menestystä, vaikka mitään kummempaa aihetta pitkälle trendille ei olisikaan havaittavissa. Trendi voi olla sekoitus pidempikestoisia odotuksia, ja/tai positiivisia teknisiä signaaleja tai niiden yhteisvaikutusta, joka saa aikaan pitkän ylä- tai alamäen osakkeen hintaan.

Trendisijoittaminen on oma sijoitustyylinsä, jossa sijoittaja pyrkii etukäteen identifioimaan pitkäkestoisia trendejä. Jos trendi-indikaattorit ovat selkeitä, niin myös mahdollisesti muut sijoittajat havaitsevat trendin ja sijoittavat nousevaan kurssiin (tai vastaavasti hylkäävät sijoituksen jos pitkästä alamäestä on viitteitä).

Likviditeetti

Likviditeetti on usein vähemmän huomiota saava fundamentaalinen osakkeen hintaan vaikuttava tekijä. Osakkeen likviditeetti tarkoittaa käytännössä miten paljon osakkeeseen halutaan sijoittaa. Niin sanottu senttiosake, kenties varsin tyypillisesti suuren "alkuhypen" jälkeen unohdettu aloittava yhtiö, jonka kurssi on matanut vuosikausia, voi kokea likviditeetin erittäin merkittäväksi hintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Jos osake ei enää kiinnosta sijoittajia, voi ostoja tai myyntejä olla vaikea tehdä. Silloin jo muutaman sadan tai tuhannen euron kaupat voivat liikuttaa kurssia merkittävästi.

Osakkeen volyymi on likviditeetin indikaattori ja itsessään tärkeä mittari esimerkiksi apuna teknisessä analyysissä. Matalan likviditeetin osake voi liikkua vaikkapa 100 % päivässä, mutta jos muutos on sentistä kahteen senttiin ja muutoksen aiheuttaa yksi 1000 euron ostos, ei siitä hyödy kukaan jos osakkeelle ei löydy enempää ostajia kahdesta sentistä eteenpäin.

Lue myös:

Osakkeen hintahistoria riskin ja tuoton selittäjänä

Sijoituksen tuoton laskeminen

Voitokkaan sijoittajan 7 mahdotonta sääntöä

Miten osakkeen hinta muodostuu?

Optimaalinen sijoitussalkku