Miten osakkeen hinta muodostuu?

[Miten osakkeen hinta muodostuu]

Osakkeiden osto on hieman kuin huutokauppaa, jossa tarjouksia voi tehdä kaupattavasta kohteesta. Mutta miten osakekauppa oikeastaan toimii ja mitä on niiden hintojen taustalla, tai kuinka kurssikäyrää tulisi lukea? Artikkelissa katsotaan asiaa perustasolla hintamuutosten näkökulmasta.

Erilaisten arvopaperien osto- ja myynti sekä tähän kauppaan perustuva hinnanmuodostus toimivat pitkälle samalla periaatteella, oli sitten kyseessä osake, optio, valuutta tai muu arvopaperi. Katsomme seuraavia esimerkkejä osakkeiden näkökulmasta.

Osakehintojen ilmoittaminen

Selvennetään aluksi muutama peruskäsite. Sijoittajan kannalta osakkeen hinnalla tarkoitetaan sen osto- tai myyntikurssia, riippuen oletko ostaja vai myyjä. Jos esimerkiksi ostokurssi on 9 euroa ja myyntikurssi 10 euroa, on nykyinen hinta ostajalle 10 euroa ja myyjälle 9 euroa.

Osto- ja myyntikurssit, eli hintanoteeraukset voivat olla erilaisia kuin osakkeen viimeisin toteutunut kauppahinta. Osto- ja myyntikursseilla on useita tasoja, eli eri suuruisia sijoittajien tarjouksia ostoille ja myynneille.

Seuraavassa taulukossa on pelkistetty esimerkki kolmesta osakkeen tarjoustasosta:

Taso Osto Myynti
1 1,7 1,9
2 1,6 2,0
3 1,5 2,1

Viimeksi kauppa on toteutunut hinnalla 1,8 euroa, mutta juuri tällä hetkellä kukaan ostaja ei halua tarjota 1,7 euroa enempää, mikä on korkein tarjottu ostohinta. Toisaalta kukaan ei halua myydä alle 1,9 euron, mikä on edullisin myyntitarjous. Osto- ja myyntikurssin eroa sanotaan myös spreadiksi, mikä on tässä tapauksessa korkea 1,9 - 1,7 = 0,2 euroa. 

Hinta ei muutu niin kauan, kunnes löytyy sijoittajia ostamaan tai myymään tarjoustasoilta, tai joku tekee uuden 1,8 tarjouksen. Jos vaikka sijoittaja lukee yhtiöstä positiivisen artikkelin ja päättää ostaa ”laidasta” eli markkinaostona hintaan 1,9 euroa, niin tämä muuttuu viimeiseksi kauppahinnaksi muutosvaikutukseltaan +5,6 % (1,9 / 1,8 - 1 x 100). Tämä olisi sijoittajan tuotto siinä tapauksessa, että hän olisi ostanut 1,8 hintaan ja onnistunut myymään 1,9 hintaan.

Osakkeen päivänsisäinen muutos on aloitus- ja nykyhintojen prosentuaalinen ero. Esimerkiksi jos päivän aloituskurssi on ollut 1,7, voisi talouslehti voisi uutisoida

”…yhtiö X:n kurssi raketoi liki 12 % ja noteerattiin 1,9 euron hintaan...”

Jos seuraava uusi kauppa tehtäisiin 1,9 hintaan ja tälle myyntilaidalle jäisi vielä osakkeita, niin viimeisin kauppahinta on sama kuin myyntikurssi eikä uutta hintamuutosta tapahdu.

Tämän vuoksi piensijoittajan kaupat eivät yleensä riitä liikuttamaan kurssitasoja, varsinkin suuremmilla yhtiöillä. Jos 1,9 taso olisi ostettu tyhjäksi, niin uusin alhaisin 1. myyntitaso siirtyy 2,0 euroon. Se ei ole kuitenkaan vielä toteutunut hinta, jos tähän hintaan ei ole vielä ostettu, vaan se on 1,9 euroa.

Sama toimii toisin päin, eli myyjä päättää myydä nopeasti suoraan ostolaitaan 1,7. Jos ostolaita on "ohut", eli myyjä ei saa myytyä kaikkia 1,7 hinnalla, hän myy loput uudella korkeimmalla 1. tarjoustasolla 1,6 (entinen taso 2). Näin tasot siirtyvät ylöspäin kauppamäärien mukaan ja hinta muuttuu samalla. Jokainen sijoittaja voi päättää millaisen tarjouksen tekee. Jos tarjous on alemmilla tasoilla, niin se toteutuu myöhemmin hinnan liikkuessa sinne, tai se raukeaa toteutumattomana.

Mikä ratkaisee hintamuutoksen suunnan?

Hintanoteerausten muuttumisen taustalla on siis ostajien ja myyjien välinen kaupankäynti. Näiden sijoittajien joukossa voi olla lukuisia sekä yksityissijoittajia että institutionaalisia sijoittajia molemmilla puolilla. Käytännössä edellä kuvattu osto- ja myynti on jatkuvaa ja erityisesti suurten yhtiöiden osakkeilla kauppaa käyvät tuhannet sijoittajat joka sekunti hintojen desimaaleilla. Siten hinta "tikkaa" eli muuttuu koko ajan. Mutta mikä ratkaisee hinnan suunnan?

Esimerkki: 10 sijoittajaa ostaa yhteensä 100 osaketta kappalehinnaltaan 2 euroa. 1 suursijoittaja myy 110 osaketta kappalehinnaltaan 2 euroa muille sijoittajille. Osakkeen kurssi laskee, koska ostovolyymi on myyntivolyymiä suurempi, eli 100 x 2 € = 200 € ostovolyymiä ja 110 x 2 € = 220 € myyntivolyymiä.

Kurssi laskee siitä huolimatta, että ostosuhde on 9:1 eli ostajia on 9 kertaa enemmän. Tämä toimii vastaavasti toisinpäin, eli jos ostajien volyymi olisi suurempi, osakkeen kurssi nousisi.

Eli volyymi ratkaisee osakkeen päivänsisäisen (tai muun välin) hintamuutoksen merkin, ei ostajien tai myyjien määrä sinänsä. Tätä kuvataan myös joskus "härkien" (bull) ja "karhujen" (bear) taisteluna, mutta vahvuuden mittari on volyymi.

Hintamuutokset kuvioina

Osto- ja myyntikurssien lisäksi osakekursseille noteerataan erilaisissa osakelistoissa myös aikajakson korkein ja alhaisin hinta, sekä viimeisin kauppahinta ja volyymi (vaihto). Esimerkiksi osake on vaihdellut päivän aikana 1,6 - 1,9 euron välillä ja kauppavaihtoa on kertynyt 43 000 euroa:

Viim. Osto Myynti Ylin Alin Vaihto
1,8 1,7 1,9 1,9 1,6 43 000

Nämä hintatiedot esitetään usein pidemmälle aikavälille osakekuvioina, tai ”käppyröinä”. Kuvioiden hintasarjat voidaan edelleen esittää eri tavoilla, kuten yksinkertaisena viivana (line chart), kynttilöinä (candle chart) tai palkkeina (bar chart). Volyymipalkit esitetään kuvioiden alla ja värit kertovat onko volyymi ollut positiivinen eli vihreä, ja negatiivinen eli punainen.

Alla esimerkki kolmesta yleisimmästä esitystavasta (esitystapoja on useita):

osakehinnat.png

Viivakuvio sisältää vähiten informaatiota. Kynttilät ja palkit sisältävät enemmän ja keskenään saman informaation, mutta kynttilät ovat yleisempiä ja helpompia lukea. Yksi kynttilä on informaation valittu aikajakso, kuten minuutti, tunti, päivä, viikko tai kuukausi. Esimerkiksi päiväkynttilä kertoo päivän aloitus- ja lopetushinnan sekä ylimmän ja alimman hinnan. Alin palkki kertoo vastaavan päivän vaihdon. Eli yllä olevan taulukon informaation voi ajatella olevan yksi kynttilä+vaihtopalkki.

Vihreä kynttilä kertoo, jos lopetushinta on korkeampi kuin aloitushinta ja vastaavasti se on punainen toisinpäin. Vihreän kynttilän leveimmän kohdan alataso on aloitushinta ja ylätaso lopetushinta. Yläpiikin kärki kertoo ylimmän hinnan ja alapiikin kärki alimman hinnan.

Punaisella kynttilällä vastaavasti päinvastoin, eli leveimmän kohdan ylätaso on aloitushinta ja alataso lopetushinta. Mitä pidempi kynttilä, sitä suuremmat ovat olleet muutokset informaatiojakson sisällä. Pitkät piikit kertovat nopeista osin palautuneista hintamuutoksista. Hinnoista voitaisiin laskea myös volatiliteetti, mikä kertoo osakkeen vaihtelun suuruudesta ja riskisyydestä.

Kynttiläkuvioita (tai palkkeja) käytetään usein niin sanotussa teknisessä analyysissä, jossa pyritään mittaamaan osakkeen hinnan reagointitasoja, muutoksen suuntaa tai itse kuvion muotoa voiton tavoittelumielessä. Fundamentaalinen analyysi taas perustuu itse yrityksen tilinpäätöstietojen analysointiin, joiden perusteella tehdään tulkintaa yrityksen liiketoiminnan laadusta ja siten sopivasta odotushinnasta.

Tekninen analyysi pyrkii hyötymään menneistä osakkeen hinnanmuutoksista, kun fundamentaalinen analyysi jättää nämä huomiotta. Molemmat pyrkivät kuitenkin ennustamaan oikeaa tuleva hintatasoa voitontavoittelussa. Olipa näkemysperuste mikä tahansa, niin osakkeen hinnan muuttumiseen vaikuttavat tekijät kannattaa tunnistaa.

Lue lisää:

Tuottolaskuri

Optimaalinen sijoitussalkku

Sijoittajan hyödylliset excel-kaavat