Spread

Spread tarkoittaa arvopaperien markkinahintojen osto- ja myyntikurssien erotusta. Spread voi tarkoittaa myös lainakorkojen eroa valtion velkakirjakorkoihin nähden, tai valuttakurssien osto- ja myyntikurssien eroa. Yleisemmin spread tarkoittaa hintaeroa kahden kurssinoteerauksen välillä.

Spreadin suuruus

• Esimerkiksi jos valuutan ostokurssi on 1,1 ja myyntikurssi 1,2, on spread silloin näiden erotus eli 0,1. Spread voi kertoa kohteen oston kannattavuudesta.

Jos spread on suuri kohde-etuuden hintaan nähden ja kohteen hintamuutokset yleensä pieniä, tarkoittaa se yleensä että ostokohteen markkina ei joko toimi (ostajia ja/tai myyjiä vähän), tai sitten välittäjä ottaa itselleen mahdollisesti liian suurta palkkiota ostoista- ja myynneistä asettaen osto- tai myyntikurssit mieleisekseen. Markkinoilla, jossa kilpailua on paljon (välittäjiä), ovat spreaditkin yleensä pieniä, eli edullisia sijoittajille.

• Esimerkiksi jos välittäjän tarjoaman osakkeen ostokurssi on 1,0 ja myyntikurssi 1,5, on spread silloin 0,5. Tämä tarkoittaa, että osaketta ostaakseen siitä on maksettava 1,5 euroa, mutta siitä saa myytäessä vain 1,0 euron. Voittoa saadakseen osakkeen ostokurssin on noustava yli 1,5 euron, siis erittäin paljon.
• Jos välittäjä olisi itse mahdollisesti saanut kurssit halvemmalla, esimerkiksi ostokurssilla 1,1 tai myyntikurssilla 1,4, voisi välittäjä voi tehdä voittoa kauppaamalla kuluttajalle kalliimmilla kursseilla. Jos alkuperäinen myyntikurssi olisikin ollut sijoittajalle vain 1,1 euroa, ei ostokurssin tarvitsisi nousta kuin tämän yli jotta arvopaperin voisi myydä voitolla.

Spreadilla on siis suuri vaikutus siihen, miten helppoa tai edullista jonkin kohteen jatkuva kauppa on. Jos kohde-etuutta omistetaan kauan, spreadin merkitys vähenee ja kurssimuutosten merkitys kasvaa.

Korkospread

Korkospread poikkeaa hieman arvopaperien spreadista, sillä korkospreadilla tarkoitetaan valtion velkakirjan "riskittömän koron" eroa jonkin muun lainan korkoon nähden, kuten esimerkiksi yritystodistuksen korkoon. Korkospreadia pidetään lainahinnan edullisuuden mittarina.

Mitä riskittömämpi laina, sitä pienempi on korkospread, eli laina on edullisempi. Korkospreadia mitataan yleensä korkokäyrään nähden, eli eri aikajaksoihin nähden. Esimerksiksi asuntolainan 20 vuoden korkoa voisi verrata siten 20 vuoden valtion velkakirjan korkoon. Suomessa esim. 10 vuoden valtion obligaatio voi toimia vertailukohtana muille lainoille. Korkospread on yleinen käsite yritysten ja pankkien varainhallinnassa, joissa rahoitusta on hankittava markkinoilta joukkovelkakirjoilla.