Arbitraasihinnoittelumalli eli APT-malli on CAPM-mallin lisäksi eräs arvopapereiden tuottoja selittävistä malleista. APT olettaa, että osakkeen hinta riippuu yleisistä makrotaloudellisista tekijöistä, joita mallissa kutsutaan faktoreiksi, sekä yrityskohtaisista tekijöistä, joita sanotaan kohinaksi.
Mallin lähtöoletuksena on, että jokainen sijoittaja haluaa lisää tuottoa jos se voidaan tehdä riskiä lisäämättä. Tätä erotusta sanotaan arbitraasiksi, eli ostetaan ja myydään samaa arvopaperia eri hinnalla ja hyödynnetään tämä hintaero riskittömästi.
Tällaiset hintaerot katoavat nopeasti, sillä jokainen sijoittaja on valmis hyödyntämään tilaisuuden. Tehokkaiden markkinoiden tapauksessa tällaisten riskittömien hintaerojen ei pitäisi olla mahdollisia.
r-rf = b1 * (rf1 - rf) +b2 * (rf2 - rf) + b3 * (rf3 - rf) ... + ef, missä r-rf = riskipreemio, b = herkkyys faktorille, f = faktori, e = yrityskohtainen tekijä
Makrotaloudellisilta tekijöiltä, eli markkinariskiltä ei voi suojautua, mutta yrityskohtaisilta tekijöiltä voi kun hajauttaa sijoituksiaan. Tämä on sama oletus kuin CAPM-mallissakin. Mallin etu CAPM-malliin verrattuna on, ettei markkinaportfoliota tarvita. Huono puoli on, että makrotaloudellisia tekijöitä ei ole määritetty määrällisesti tai mitä niiden pitäisi olla eri markkinoilla.