Jatkuva korko

Jatkuva korko on koronlaskutapa, missä maksettava korko lasketaan aikavälin perusteella eksponentiaalisesti. Jatkuvassa korossa lasketaan siis korkoa korolle. Toinen yleinen koronlaskutapa on yksinkertainen korko lainakulujen laskennassa. Kun jatkuvan koron aikaväli pienenee äärettömän pieneksi, lähestyy korko valitun korkojakson suurinta korkoraja-arvoa.

  • Esimerkiksi 1000 eurolle lasketaan 5 % vuosituotto jatkuvan koron perusteella vuoden päästä. Silloin summa olisi kasvanut vuoden päästä 1000 x eksponentti (5 % x 1) = 1051,271096 euroon

  • Jos edellinen lasketaan jatkuvana päiväkorkona, niin summa kasvaisi 1000 x (5 % / 365)365 = 1051,26750 euroon

  • Lasketaan kasvu 50 päivälle. Silloin summa olisi kasvanut 1000 x eksponentti (5 % x 50 / 360) = 1006,968613 euroon

Jos esimerkissä tuotto olisi laskettu yksinkertaisesti vuosikorkona yhdelle vuodelle, olisi tuotto yksinkertaisesti 1000 x 1,05 = 50 euroa. Mitä pienemmäksi laskentaperuste menee ja mitä enemmän kerrottuja aikavälejä, sitä lähemmäksi raja-arvoa valittu jaksokorko menee.

Jatkuvassa korossa eksponentti tarkoittaa neperin lukua, eli matemaattista vakiota 2,718 281 828 459... joka on luonnollisen logaritmifunktion kantaluku. Jatkuvassa korossa korkojakso on jaettava halutulla koronlaskuperusteella, joka on yleensä joko englantilainen vuosikorko tai saksalainen vuosikorko (esimerkissä käytettiin saksalaista vuosikorkoa, eli 50 jaettiin koronlaskuperusteella 360).

Jatkuva korko on tärkeä sijoitusten efektiivisen tuoton tai efektiivisen koron laskennassa.

Klikkaa kirjainta siirtyäksesi sanaston kohtaan:

a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | ä | ö |

Olet parhaillaan pankkisanastossa. Vakuuttamiseen liittyviä termejä löytyy vakuutussanastosta.