Indeksisijoittamisen edut ja haitat

Indeksirahasto on tietyntyyppinen sijoitusrahasto tai pörssissä kaupattava rahasto (ETF), joka on rakennettu vastaamaan jotakin markkinaindeksiä. Indeksisijoittamisen tuottoja pidetään hyvinä, riskejä matalina ja sijoittamistapaa vaivattomana. Mutta mitä etuja ja haittoja indeksisijoittamiseen kuuluu?

Indeksirahastoja pidetään yleensä ihanteellisina ydinportfoliosijoituksina vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä. Ne tarjoavat laajan markkinahajautuksen, alhaiset kustannukset ja matalan salkun kierron. Lisäksi riski yksittäisestä osakkeesta on lähes olematon.

Indeksirahasto lyhyesti

Indeksirahastoa voi pitää laajasti hajautettuna arvopaperisalkkuna, joka rakennetaan tietyn indeksin pohjalta. Tuhannet eri indeksit seuraavat päivittäin eri sektoreiden, markkinoiden ja sijoitusstrategioiden liikkeitä, ja niitä käytetään näiden kohdemarkkinoiden terveyden ja suorituskyvyn määrittämiseen.

Indeksirahastot pyrkivät vastaamaan markkinoiden riskiä ja tuottoa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaisesti, että yksittäisistä osakkeista on vaikea saada ylituottoa ja pitkällä aikavälillä markkinat ylittävät kaikki yksittäiset sijoitukset.

Indeksiin ei voi sijoittaa suoraan, koska se on puhtaasti matemaattinen rakenne. Se vaatii indeksin muutoksia jäljittelevän instrumentin kuten rahaston tai johdannaisen.

Indeksiin sijoittamista voi jäljitellä sijoittamalla joko perinteisen sijoitusrahaston tai ETF: n kautta. Suurin osa indeksirahastoista kopioi indeksin tarkalleen pitämällä kaikkia indeksin arvopapereita, mutta joskus rahasto täsmentää indeksin tiettyyn otokseen arvopapereista tai muista johdannaisista, kuten optioista ja futuureista.

Tavallisesti sijoitusrahastoja hallinnoidaan aktiivisesti, mikä antaa rahastonhoitajille mahdollisuuden käydä kauppaa minkä tahansa arvopaperin kanssa niin usein kuin he haluavat, pyrkiessään voittamaan vertailuarvon.

Indeksirahastot noudattavat passiivista sijoitusstrategiaa mikä tarkoittaa, että ne yleensä pitävät yksi yhteen indeksissä olevia arvopapereita maksimoidakseen tuoton ja minimoidakseen kustannukset (eli aktiivista kauppaa ei käydä).

Indeksirahastojen tyypit

Indeksisijoittamisen kehitti John Bogle, joka toi markkinoille ensimmäisen indeksirahaston, Vanguard 500 Index Fundin, vuonna 1976. Se sisältää 500 suurinta yritystä Yhdysvalloissa, eli noin 75 % koko Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvosta.

Tämän jälkeen indeksirahastojen määrä on kasvanut huimasti ja niitä voi ostaa melkein mihin sijoitusteemaan tahansa. Indeksirahastoja voidaan jakaa eri tyyppeihin niiden tarkoituksen mukaan

1. Laajan markkinahajautuksen indeksirahasto. Nimensä mukaan rahasto yrittää saada laajan hajautuksen eri instrumenteille tai markkinoille. Hallinnointipalkkiot ovat näissä yleensä matalimpia.

Esimerkkinä Schwab Total Stock Market Index Fund ja Vanguard Total Bond Market Index Fund

2. Kansainvälinen indeksirahasto. Nämä pyrkivät joko maailmanlaajuiseen hajautukseen, tai tietyn markkinatyypin hajautukseen kuten kehittyvät markkinat.

Fidelity International Index Fund, Schwab Emerging Markets Equity ETF...

3. Markkina-arvoindeksirahasto. Ne keskittyvät yhtiöihin, jotka kuuluvat markkina-arvon perusteella tiettyyn kategoriaan kuten pienen markkina-arvon yhtiöt.

iShares Morningstar Small-Cap, iShares Russell 2000 ETF...

4. Joukkovelkakirjaindeksirahastot. Nämä sijoittavat tyypillisesti eri maturiteetin joukkovelkakirjoihin, tai niitä on saatavissa eri teemoissa.

Pitkän maturiteetin joukkovelkakirjarahasto Vanguard Long-Term Bond Index Fund...

Kestävän kehityksen rahasto Fidelity Sustainability Bond Index Fund...

5. Kuntatodistus- tai vastaava indeksirahasto. Nämä sijoittavat kuntatodistuksiin (municipality bond) tai vastaaviin joukkovelkakirjoihin, joihin voi liittyä veroetuja.

Invesco California AMT-Free Municipal Bond ETF...

6. Tuotto- tai arvoindeksirahastot. Nämä keskittyvät yrityksiin niiden tuottokyvyn tai arvon perusteella.

Suuryritykset, joilla on vakiintunut liiketoiminta Schwab U.S. Large-Cap Value Index Mutual Fund...

Tuottoperusteinen indeksirahasto Vanguard Growth Index Fund...

7. Osinkoindeksirahastot. Tällaiset rahastot sijoittavat yrityksiin, joilla on korkea osinkoprosentti. Näiden etuna on säännöllinen osinkojen tuottama rahavirta, jotka voi myös sijoittaa uudelleen.

Vanguard High Dividend Yield Index Fund...

8. Sektori-indeksirahastot. Nämä ovat eräs suosituimmista indeksirahastotyypeistä ja niitä onkin suuri määrä. Rahastot voivat sijoittaa laajasti eri toimialoihin, kuten kiinteistöihin, energiaan, kulutustuotteisiin, teknologiaan, jalometalleihin jne.

Kulutustuotteiden rahasto Vanguard Consumer Staples Index...

Etätyöskentelyliiketoimintaan keskittyvä rahasto Direxion Work From Home ETF...

9. Eettiset indeksirahastot. Nämä sijoittavat periaatteella, ettei sijoituksia tehdä esimerkiksi ase-, tupakka-, fossiilipolttoine-, uhkapeli- tai alkoholiyhtiöihin.

Esimerkkinä Vanguard ESG International Stock ETF...

Vipuindeksirahastot. Vipurahastot hyödyntävät velkavivun vaikutusta sijoittamisessa ja niiden teema voi olla mikä tahansa edellä mainituista. Vipuindeksirahastot ovat erittäin riskisiä ja sopivat parhaiten lyhytaikaiseen sijoittamiseen. Periaate on sama kuin esimerkiksi vipusertifikaateilla.

Direxion Daily S&P 500 Bull 3X Shares...

Indeksirahastojen edut ja haitat

Plussat	Miinukset
Luotettava suorituskyky	Joustavuuden puute
Pienemmät kustannukset	Ei ylitä indeksiä
Läpinäkyvyys	Seurantavirhe
Helppo hajautus	Hallinnolliset erot
Osta ja unohda	Tylsä

Edut indeksirahastoista

Luotettava suorituskyky: Sijoittajien tulisi saada sama tuotto kuin indeksi, vähennettynä hallinnointipalkkiolla (expense ratio), joka on monesti ainoa indeksirahaston kustannus mahdollisen välityskulun lisäksi.

Historiallisesti indeksirahastoilla on parempi tuotto kuin aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla. Viimeisen 10 vuoden aikana indeksirahastot ovat keskimäärin peitonneet selvästi aktiivisesti hoidetut rahastot.

Pienemmät kustannukset: Matala kierto eli indeksirahaston salkun koostumus muuttuu harvoin, mikä johtaa alhaisempiin kauppakustannuksiin ja pienempiin veroihin sijoittajalle. Rahaston toimintakustannukset pienenevät, koska ei tarvitse palkata salkunhoitajia, osaketutkijoita ja maksaa palkkioita jatkuvasta kaupankäynnistä.

Indeksirahaston kustannukset ovat olleet viime vuosina keskimäärin 0,10 % tai sen alle, jopa nolla. Vertailun vuoksi aktiivisten rahastojen kustannukset ovat keskimäärin 1-2 % välillä.

Läpinäkyvyys: Yleensä indeksirahastot pitävät vain mitä indeksissä on, jotta sijoittajat näkevät rahaston osuudet milloin tahansa. Tämän vuoksi riski on helpompi arvioida.

Helppo hajauttaminen: Sen sijaan että ostetaan yksittäisiä osakkeita, voidaan ostaa satoja tai tuhansia yrityksiä kerralla, viipaleina. Valmis hajautus minimoi riskit - jos yksi indeksin arvopaperi on alhaalla, muut voivat olla nousussa.

Osta ja unohda: Indeksirahastoa voi ostaa ja unohtaa huoletta, varsinkin jos sijoitustähtäin on vuosikymmeniä, sillä tiedetään että suurella todennäköisyydellä saadaan parempi tuotto kuin käyttämällä paljon aikaa aktiiviseen kaupankäyntiin.

Indeksirahastojen haitat

Joustavuuden puute: Koska rahaston tehtävänä on seurata indeksiä, rahasto omistaa yleensä samat arvopaperit markkinoiden suunnasta riippumatta. Rahastonhoitaja ei voi myydä osakkeita, jotka ovat heikompia markkinoiden laajan laskun aikana.

Harvoin ylittää indeksin: Joustavuuden puute tarkoittaa sitä, että indeksirahastot eivät todennäköisesti tuota vertailuarvoa suurempaa tuottoa. Ja vaikka sijoittajille taataan indeksin tuotto kohdemarkkinan menestyessä, heille taataan myös indeksin tappio markkinoiden pudotessa.

Seurantavirhe: Indeksirahaston tuoton ja sen emoindeksin välinen ero heijastaa sijoituksen ylläpitokustannuksia. Tätä kutsutaan "seurantavirheeksi". Verrattaessa samaa indeksiä seuraavia indeksirahastoja, kannattaa valita aina se, jolla on pienempi seurantavirhe.

Hallinnolliset erot: Indeksit eivät ole objektiivisia tieteellisiä mittauksia, mutta sijoittaja näkee läpinäkyvästi indeksin yhtiöt. Indeksirahaston päätöksentekoprosessia ei ole tiukasti säännelty eikä se ole aina avointa, ja siihen voivat vaikuttaa yleiset johtamistavat. Joskus indeksirahastoilla ja indeksillä voi olla samat johtajat, mikä voi aiheuttaa eturistiriidan.

Tylsyys: Monelle sijoittamisessa itsessään ja markkinoiden tutkimisessa on oma mielenkiintonsa. Sijoituspäätöksistä halutaan ottaa vastuu omaan näkemykseen ja analyysiin perustuen, pyrkien voittamaan indeksi omatoimisesti.

Kuinka indeksirahasto pitäisi valita?

Ennen indeksirahaston ostamista sijoittajan on arvioitava muutama tärkeä tekijä:

Riskinsietokyky: Kuinka suuri riski ollaan valmiita ottamaan odotetulle tuotolle ja mitkä ovat rahastoon liittyvät erityiset riskit? Soveltuuko tämän rahaston strategia juuri minun sijoitustavoitteisiini?

Palkkiot: Kuinka paljon maksetaan rahaston ostamisesta, omistamisesta ja myynnistä? Samaa sektoria kattavien rahastojen vertailu on hyvä tapa verrata kustannuksia.

Aikahorisontti: Kuinka pian rahaa tarvitaan? Indeksirahastoja pidetään ihanteellisena eläkesäästämiseen, joten sijoitushorisontin tulisi olla riittävän pitkä. Niin sanotuilla kuumien sektoreiden indeksirahastoilla voi hakea myös nopeita tuottoja.

Indeksirahaston tuotto - laskuesimerkkejä

Oletetaan esimerkiksi, että sijoitamme 10 000 euroa 20 vuodeksi indeksirahastoon. Olkoon keskimääräinen tuotto-odotus 5 % ja hallinnointipalkkio 0,1 % vuodessa. Lasketaan tuottolaskurilla kustannukset ja tuotot sijoitusaikana.

Tuottoa ansaitaan 16 359 euroa sijoitusaikana, josta on vähennetty 327 euroa hallinnointipalkkiota.

Oletetaan, että indeksirahaston sijasta sijoitettaisiin aktiiviseen sijoitusrahastoon, jonka tuotto on sama 5 % mutta hallinnointipalkkio 1 %.

Tuottoa saadaan 14 899 euroa, josta on maksettu hallinnointipalkkiota 2978 euroa.

Oletetaan, että indeksirahastoon ei laiteta alkupääomaa, vaan säästetään 100 euroa kuukausittain 20 vuoden ajan. Tuotto-odotus on edelleen 5 % ja hallinnointipalkkio 0,1 %.