Sertifikaatti tai vipusertifikaatti on strukturoitu johdannainen (sertifikaatti on myös laatustandardi, joka on eri asia). Sertifikaatti on liikkellelaskijan velkasitoumus eli ne ovat periaatteessa velkapapereita. Sertifikaatteja pidetään suuririskisinä sijoitusinstrumentteja, sillä ne sisältävät kohde-etuuden vivutetun hintamuutoksen lisäksi riskin liikkeellelaskijan maksukyvyttömyydestä.
Bull ja Bear
Pankit tai erikoistuneet rahoituslaitokset laskevat liikkeelle sertifikaatteja BULL- ja BEAR-koodeilla, jonka jälkeen nimi sisältää kohde-etuuden, pankin tunnuksen ja vipuvaikutuksen. Sertifikaatin ostaja käytännössä lainaa rahaa liikkeellelaskijalle, joka sijoittaa eri kohde-etuuksiin kuten raaka-aineisiin.
- Esimerkiksi BULL Öljy Nordea X3 tarkoittaa, että Nordea on laskenut liikkeelle sertifikaatin, jonka arvo nousee kolminkertaisesti öljyhinnan noustessa, tai laskee vastaavasti öljyhinnan laskiessa.
- BEAR-sertifikaatti tarkoittaisi vastaavasti, että sertifikaatin arvo laskee öljyhinnan noustessa ja toisinpäin.
Sertifikaatin vipu
Sertifikaatin arvo riippuu kohde-etuuden päivänsisäisestä hintamuutoksesta. Hintamuutokset kumuloituvat, joten sertifikaatin hallussapito pidemmän aikaa voi tarkoittaa suuria voittoja tai suuria tappioita, riippuen vivusta.
- Esimerkiksi kohde-etuuden 1 % hinnanmuutos tarkoittaisi 10 % muutosta vipusertifikaatissa, tai 10 % nousu olisi 100 %. Riski on siinä, että tämä toimii toisinpäinkin: Sertifikaatin hinnannousu voi olla vaikka +1000 %, mutta lasku voi olla maksimissaan -100 % eli koko pääoma on nopeasti menetetty, kun kohde-etuuden hinta liikkuu muutaman päivän väärään suuntaan.
- Esimerkiksi 10 % nousua seuraava 10 % lasku on aina arvoltaan suurempi: 100 € + 10 % x 100 € = 110 €, mutta edelleen 110 € + (-10% x 110 €) = 99 €. Eli tuoton odotusarvo on negatiivinen.
Vipusertifikaatin kohde-etuuden jatkuva hinnan sahailu esim. -1% ja +1% välillä syö kokoajan pääomaa niin, että vaikka kohde-etuuden hinta olisi vuoden päästä sama kuin ostohetkellä, voi vipusertifikaatin arvo voi olla huomattavasti alempi, esim -50 % riippuen käytetystä vivusta. Vipusertifikaatit sopivatkin parhaiten lyhyeen riskiottoon. Pitojaksoa voi kasvattaa, jos vipukerroin on pieni.
Kuvassa on esimerkkinä varsin tyypillinen vipusertifikaatin arvonkehitys, oli kyseessä bull- tai bear-sertifikaatti.