Osakekupla vai ei - onko aika uudelle pörssiromahdukselle?

Kupla osakemarkkinoilla

Viime viikkoina olemme kuulleet useasta lähteestä ja mediasta varoituksia mahdollisesta pörssikuplasta, aina Finanssivalvontaa myöten. Tuomiopäivän huutelijat ja "rommarit" herättävät monissa ärsytystä. Tutuksi ovat voineet tulla myös sijoittajan one-linerit kuten "Sell in May and go away" mikä viittaa siihen useasti havaittuun markkinailmiöön, jossa osakemarkkinoilla alkaa vuoden ensimmäisten osavuosikatsausten ja osinkojen irtoamisen jälkeen hiljainen kesäkausi jolloin osakekurssit monesti laskevat.

Holdarit holdaavat ja pelurit pelaavat riippumatta markkinatilanteesta, karkeasti sanottuna. Suurin osa sijoittajista lienee jotain tältä väliltä. Holdarinkin sormi alkaa vapista myyntinapilla kun salkku takoo negatiivisia prosentteja päivä toisensa jälkeen. Kuten vuoden 2008 pörssiromahduksesta muistamme, osakekurssit voivat laskea todella paljon lyhyessä ajassa. Osakeindeksien huippu saavutettiin tuolloin juuri huhti-kesäkuun aikana, mutta varsinainen romahdus alkoi syyskuussa kun amerikkalaiset suuret asuntoluotottajat ja pankit joutuivat vaikeuksiin huonolaatuisen asuntoluotottamisen seurauksena. Romahdusta oli hyvin vaikea nähdä ennalta, vaikka joitakin viitteitä epäterveestä tilanteesta oli jo lähes vuotta aiemmin.

Suomessa osakemarkkisp500.pngnat seuraavat luonnollisesti länsimaista osakemarkkinaa, jossa painavimmat maat ovat Saksa, Britannia ja Yhdysvallat. Suuri markkinahäiriö vaikuttaa kaikkiin läheisesti integroituneisiin osakeindekseihin, vaikka yksittäinen yhtiö olisi miten hyvässä kunnossa tahansa. Erityisesti Yhdysvaltojen velkaelvytyksella aikaansaatu talouskasvu on paisuttanut sikäläisiä osakemarkkinoita ennätyslukemiin ja esimerkiksi S&P indeksin selvästi ohi 2008 huippujen.

Samaa on yrittämässä myös Eurooppa, mutta vuosia Yhdysvaltoja jäljessä. Tämä sai käytännössä osakemarkkinat raketoimaan Euroopassa vuoden 2015 alusta lukien; Helsingissäkin indeksi nousi yli 20 %. Elvytysraha valuu toisinsanoen osakkeisiin ja inflatoi niitä, vaikka olemme saaneet huomata ettei nousulle ole välttämättä perusteita koska yritysten tulokset eivät ole pysyneet vauhdissa mukana. Tätä kirjoittaessa mm. Outokumpu, Nokia ja UPM ovat pettäneet sijoittajien odotukset pahasti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Mitään takeita ei ole siitä, että Euroopassa elvytys onnistuu samoin kuin Yhdysvalloissa. Myös siellä talouskasvu näyttäisi hidastuneen ja on saanut epäilemään, että Yhdysvallat ei voi vielä lopettaa massiivista velkaelvytystä ja nostaa korkoja. Rahaa pumpataan markkinoille massiivisilla bondiostoilla, mikä on saanut monet epäilemään että kyseessä on hyvin epäterve tilanne. Yllä olevasta kuvasta näemme S&P 500 indeksin alkaen vuodesta 1998 ja kaksi mennyttä pörssiromahdusta. Teknokupla, rahoituskupla ja....bondikupla? Onko vuonna 2015 tulossa kaikkien pörssiromahdusten äiti?

Emme toki voi väittää mitenkään tietävämme, että kyseessä on todella kupla, joka poksahtaa samalla tavoin kuin kaksi edellistä. Laitetaan tähän väliin jälleen yksi klisee: "This time it's different". Onko sittenkään? Toistaalta "vanha kansa" toteaa: Se mikä menee ylös, tulee myös alas. Mikä tällä kertaa sitten viittaisi siihen, että esimerkiksi johtavat indeksi alkaisivat tulla jälleen ryminällä alas? Merkkejä on ilmaantunut useita. Myös johtavat ekspertit, kuten vuoden 2008 romahduksen ennustanut ja sillä valtavasti rahaa tehnyt Mark Spitznagel varoittelee osakemarkkinoista.

Tarkastellaan edelleen S&P 500 indeksiä ( Dow Jones, Nasdaq ja DAX ovat kuvaltaan samankaltaisia) ja listataan muutamia merkitäviä syitä tai indikaattoreita mahdollisen osakekuplan puhkeamiseen. Yksi merkittävä indikaatio on ns. margin debt eli osakemarkkinoilla käytettävä velkavipu. Nyt markkinoilla on saavutettu velkakaupankäynnin ja reaalisen S&P 500 indeksin kasvujen välillä sama ero, kuin vuonna 2008 ja vuoden 2000 ylittävä taso. Talouden velkaelvytyksen seurauksena halpaa rahaa on ollut markkinoilla valtava määrä, eikä tilanne välttämättä muutu niin kauan, kun elvytystä pidetään yllä ja korot matalina. Loputtomiin se ei voi jatkua, vaan siitä etsitään mahdollisimman rauhallista ja siistiä ulospääsyä. Se voi olla vaikeaa, kun nykyisin taloudessa yksikin häiriö leviää eri omaisuusluokkiin nopeasti ja voi saada aikaan markkinapaniikin.

Toinen reaalisempi esimerkki on dollarin vahvistuminen useita suuria valuuttoja vastaan kuten euroa. Tämä tietää Yhdysvaltalaisille vientiyrityksille suhteellisesti huonompaa kilpailuetua verrattuna esimerkiksi eurooppalaisiin kilpailijoihin. Verrattaessa useiden kansainvälisesti toimivien eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin tuloksia, ei valuuttakurssihyödyt tai tappiot ole vielä suuremmin näkyneet. Toisaalta euroopan velkaelvytys on vasta alkanut ja markkinat ovat vieläkin tahmeat. Lisäksi useilla vientiyhtiöillä on voimassaolevia edullisia valuuttasuojauksia. Mutta jos epävarmuus taloudessa lisääntyy paljon, ihmiset leikkaavat kulutustaan ja pankit rahoitustaan. Sellaisetkin erittäin vahvaa tulosta tekevät yhtiö kuten Apple, voivat nähdä tuloksensa leikkautuvan todella nopeasti. Nykytaloudesssa kaikki linkittyy vahvasti toisiinsa.

Kolmannen esimerkin otamme teknisen analyysin puolelta, ns. fibonaccitasoista jotka näkyvät myös yo. kuvassa. S&P 500 indeksi on tällä hetkellä juuri "kultaisen leikkauksen" päässä (1.618) edellisestä 2008 kurssihuipusta, mikä voisi viitata tulevaan käännekohtaan. Tämä taso täsmää myös edellisen neliöön, 2.618 tasoon vuoden 2009 pohjilta, mikä indikoi monesti syklin päätepistettä. Ensimmäinen vetäytymistaso olisi 1900 pisteen kohdalla, ts. fibonacci 0.146 tason kohdalla ja niin edelleen. Mielenkiintoista on myös useiden eksperttien arvio tulevasta romahduksesta. Esimerkiksi ns. Warren Buffet indikaattori, eli pörssin kokonaisarvo suhteessa bruttokansantuotteeseen, osoittaisi myös suurrn kurssiromahduksen vaaraa kuten vuonna 2008. Warren Buffettinkin on sanottu varautuvan suurempaan kurssilaskuun.

Suurta ja äkillistä pörssiromahdusta ei välttämättä silti ole tulossa vuosien 2000 ja 2008 tyyliin. Edessä voi myös olla pidempi, mutta rauhallisempi laskettelu. Lähtökohta voisi olla suurempi tasokorjaus, mikä esimerkiksi OMX Helsingissä voisi tarkoittaa indeksin laskua 6000-7000 pisteen nurkille. Jos suuri romahdus jää tulematta, lienee syksy otollista aikaa aloittaa osakeostot  ja odottaa niiden keskimäärin nousevan ainakin 2016 loppuun asti mihin myös Euroopan velkaelvytys kestää. Varovainen kannattaa olla, sillä monet osakkeet todella ovat esimerkiksi P/E luvulla mitattuna varsin kalliita. Siten voi olla viisasta luopua suurista osakeomistuksista syksyyn asti tai ottaa pieni positio "indeksishorttia". Mittareita jotka osoittavat pörssiromahduksen vaaraa, on enemmän kuin vuosiin.