Valuuttakurssit ja valuutat -eli mitä miksi miten?

Miten valuuttakurssit kehittyvät ja mihin suuntaan? EUR/USD vai USD/EUR valuuttakurssi? Valuuttakurssi on suhdeluku, jota tarvitaan esim. matkustettaessa tai tilattaessa tavaraa ulkomailta vieraassa valuutassa.

Aina valuuttojen muuntaminen eri tarkoitusta varten ei ole helppoa, vaan niiden käsittelyssä voi mennä solmuun. Niihin voidaan myös piilottaa kuluja jotka voivat tulla yllätyksenä. Avaamme hiukan valuuttakursseja perustasolla tämänkertaisessa artikkelissamme, jotta pahimmat sudenkuopat voidaan välttää valuuttaa vaihdettaessa.

Valuuttamuunnokset

Valuuttojen arvo ilmoitetaan aina toistensa suhteena, josta muodostuu valuuttakurssi. Valuuttakurssisuhde muodostuu kahdesta valuutasta eli valuuttaparista, joiden keskinäinen suhde voidaan ilmoittaa kumminpäin tahansa. Valuuttakurssi on tavallaan mittari kahden maan tai alueen keskinäiselle taloudelliselle vahvuudelle, jota tarvitaan käytäessä kauppaa näiden maiden välillä.

Jos ostamme Yhdysvaltain dollareita 1000 eurolla ja valuuttakurssi on 1,2, tarkoittaa se että saamme 1200 dollaria (1000 € * 1,2). Valuuttakurssinoteeraus on silloin EUR/USD, tarkoittaen että vaihdamme perusvaluutta (”base”) euroa vastavaluutta (”counter”) dollariin.

Voidaan siis sanoa, että annetun 1 euron vastineeksi saadaan 1,2 Yhdysvaltain dollaria. Toisin sanoen 1 euro on siis arvokkaampi kuin 1 dollari. Jos taas EUR/USD valuuttakurssi nousee 1,3 tasolle, tarkoittaa se että euro vahvistuu dollaria vastaan. Tämä ei siltikään vielä kerro, että eurotalous on välttämättä vahvempi kuin Yhdysvaltojen talous vaikka numeerisesti 1 euro onkin arvokkaampi. Numeroerot johtuvat skaalasta jolle talous on sopeutunut pitkällä aikavälillä, tai sitten joissakin tapauksissa valuutan numeroarvon tarkoituksellisesta muuttamisesta.

Jos valuuttakurssi olisi ilmoitettu USD/EUR, niin se tarkoittaa että dollari on perusvaluutta ja euro vastavaluutta. Siten saataisiin 1000 dollarilla 833 euroa yo. EUR/USD 1,2 kurssilla, koska USD/EUR valuuttakurssi olisi siten 0,833 (1/1,2). Jos USD/EUR valuuttakurssi laskee 0,7 tasolle, tarkoittaa se että euro vahvistuu dollaria vastaan tai jos valuuttakurssi nousee 0,9 tasolle, tarkoittaa se että dollari vahvistuu euroa vastaan.

Valuutanvaihtolaskurilla selvität kätevästi välittäjän valuuttamuunnoskurssien piilokulut!

Kun puhutaan arkipäiväisesti euron valuuttakurssista, tarkoitetaan käytännössä juuri EUR/USD valuuttaparia joka on kansainvälisesti tärkein valuuttakurssinoteeraus, sillä suuri osa maailman maksuliikenteestä käydään tällä valuuttaparilla. Jos tarkoitetaan puhekielessä euron valuuttakurssia jotain muuta valuuttaa vastaan kuin Yhdysvaltain dollaria, tämä on käytännössä tarkennettava sekaannusten välttämiseksi (esim. ”euron kruunukurssi” tai euron ruotsinkruunukurssi eli EUR/SEK).

Euron käyttöönotosta lähtien Euroopan keskuspankki on asettanut, että euron valuuttakurssi tulisi ilmaista aina niin, että euro on perusvaluutta (esim. EUR/USD).

Suuret ja pienet valuutat

Kaikilla päävaluuttapareilla (”suuret valuutat”) on kansainvälinen sovittu käytäntö missä järjestyksessä ne ilmoitetaan, mutta ei ole mitään estettä ilmoittaa valuuttaparia siten kuten halutaan. Tavallisen kuluttajan kannalta on hyvä tunnistaa, mitä kukin valuuttapari tarkoittaa, sillä toisinaan ne ilmoitetaan virheellisesti ”väärinpäin” siihen nähden mitä on tarkoitus ilmoittaa (esim. USD/EUR 1,2 vaikka pitäisi olla 0,833).

Muiden päävaluuttaparien osalta kuin EUR/USD, valuuttakurssit ilmoitetaan tavallisesti USD/JPY (jonka lempinimenä kansainvälisesti ”nippon”), USD/CHF (”swissy”), AUD/USD (”aussie”), GBP/USD (”cable”) ja USD/CAD (”loonie”) jne. mitkä noudattavat perusvaluuttamaiden keskuspankkien suosituksia kansainvälisesti.

Niin sanotut ”pienet valuutat” ilmoitetaan yleensä Yhdysvaltain dollaria vastaan. Näitä ovat kaikki valuutat jotka eivät kuulu kansainvälisiin päävaluuttoihin ( Japanin jeni, Britannian punta, Australian dollari, Sveitsin frangi, Uuden-Seelannin dollari, Kanadan dollari ja euro). Silloin dollari on vastavaluutta, eli esim. SEK/USD.

Valuuttojen ristikurssit

Valuuttakurssi voidaan ilmoittaa minkä tahansa kahden valuutan välillä, jolloin niitä kutsutaan ristivaluuttakursseiksi jos kumpikaan parista ei ole Yhdysvaltain dollari. Esimerkiksi EUR/JPY on ristikurssi jossa USD:n kurssikehitys ei vaikuta, mutta ristikurssi lasketaan käytännössä aina USD:n kautta (kuten kaikki muutkin valuutat, joille yleisin noteeraus on USD:n kautta). Esim. jos EUR/USD on 1,2 ja USD/JPY on 100,0, niin EUR/JPY on 100/1,2 jolloin 1 eurolla saa 83,3 jeniä.

Muita merkittävä ristivaluuttakursseja ovat GBP/JPY, AUD/JPY, GBP/EUR ym. päävaluuttojen ristikurssit. Ristikursseja laskettaessa on vain oltava tarkka miten ristikurssin muodostavat normaalit dollariparit on ensin ilmoitettu, kumpi on perusvaluutta ja kumpi vastavaluutta sillä joissakin valuutoissa USD:n on sovittu olevan perusvaluutta ja toisissa vastavaluutta.

Valuuttakurssien liikkeet

Valuuttakurssien liikettä ajavat kyseisen valuutan maan kansantaloudellinen kehitys, mutta myös valuuttaspekulointi. Emme tässä artikkelissa mene kovin syvälle kansantalouteen, mutta yleisesti ottaen voimme sanoa että kun taloudella menee vahvasti, sen maan valuuttakurssi vahvistuu ja toisinpäin.

Jos valuuttakurssi vahvistuu liikaa, aiheuttaa se muita negatiivisia vaikutuksia kuten viennin ja tuonnin epätasapainoa ja myöhemmin mahdollisesti talouden hidastumista. Hidastuminen saa vastavuoroisesti aikaan ohjauskoron laskun, mikä vähentää pääomavirtoja maahan ja siten edelleen valuuttakurssin heikkenemistä. Tämä toimii myös toisinpäin ja näin valuuttakurssit muodostavat pitkiä syklejä.

Muutkin asiat vaikuttavat talouskehitykseen, eikä aina voi sanoa onko valuuttakurssin suuri muutos syy, seuraus vai molempia. Keskuspankki (esim. euromaissa Euroopan keskuspankki) ohjaa korkomuutoksilla talouden suuntaa, mikä vaikuttaa suoraan myös valuuttakursseihin.

Valuuttasyklit voivat jatkua vuosia, mutta myös lyhytaikaiset vaihtelut voivat olla suuria. Volatiliteetti kertoo kurssivaihtelun voimakkuudesta. Yleistäen voisi sanoa, että pitkäkestoiset syklit johtuvat makrotalouden reaalisesta suunnasta ja lyhytaikaiset voimakkaat muutokset markkinaodotusten nopeasta muuttumisesta.

Markkinaodotuksiin vaikuttavat jatkuvalla syötöllä markkinoille soljuva kaikennäköinen informaatio, jonka markkinat saattavat tulkita tarkoittavan jotain merkittävää talouden kannalta, mikä voi johtaa merkittävään valuuttaspekulaatioon.

Merkittävää informaatiota voivat olla esim. kansantaloudelliset työttömyystilastot, inflaatio, sodan uhka, keskuspankinjohtajan puhe, asuntokaupan hiipuminen tms. vastaava. Markkinainformaation ajallinen merkittävyys on usein myös tärkeää. Jonakin hetkenä markkinoita järisyttävä informaatio ei välttämättä olekaan enää merkittävää jonain toisena hetkenä, jolloin joku muu on mielenkiintoisempaa.

Valuutat kuluttajan kannalta

Normaali kuluttaja tarvitsee luonnollisesti valuuttamuunnoksia silloin kun joudutaan tekemään ostoksia vieraassa valuutassa. Nykyaikana se on käytännössä siis välttämätöntä, jos matkustaa tai ostetaan tavaraa ullkomailta. Valuutan vaihto toiseen valuuttaan ei ole kuitenkaan koskaan ilmaista, vaan vaihdosta peritään palkkio joko erikseen ilmoitettuna valuuttamääränä, tai sitten valuutan vaihtokursseihin lisättynä marginaalina.

Valuuttoja ostettaessa tai vaihdettaessa niille ilmoitetaan aina osto- ja myyntikurssit. Näiden erotus on ns. spread eli kurssiero. Toisin sanoen valuutan ostosta ja myynnistä on aina maksettava, mutta määrä voi riippua vahvasti siitä missä valuuttaa vaihdetaan. Esim. pankit vaihtavat keskinäisesti valuuttaa todella pienillä kurssieroilla (esim. EUR/USD  ostokurssi 1,20000 ja myyntikurssi 1,20002), kun taas kuluttaja voi maksaa valtavasti enemmän käteistä matkavaluuttaa vaihtaessaan.

Kuluttajan kannalta marginaaliin lisätyn palkkion todellista suuruutta voi olla hankala arvioida. Esimerkiksi jos todellinen EUR/USD valuutan ostokurssi on 1,2, mutta valuutanvaihtaja myy ainoastaan kurssiin 1,1, niin silloin 1,2-1,1=0,1 joka on välittäjän marginaali. Silloin 1000 euroa dollareiksi vaihdettaessa saataisiin 1200 dollarin sijasta vain 1100 dollaria, joten välityspalkkio on 100 dollaria eli näiden erotus.

Yo. esimerkissä pankki olisi maksanut tästä vain 2 senttiä, mutta toki tämä on ääriesimerkki eikä kuluttaja tällaisiin kurssieroihin käsiksi pääse. Mutta asian tunnistaminen auttaa kuitenkin valitsemaan halvimman saatavilla olevan vaihtoehdon. Pankkiasiat.fi:stä löytyy kätevä laskuri näiden valuutanvaihtokulujen paljastamiseksi.

Tietyillä jalometalleilla on myös valuuttakurssi. Esimerkiksi suurimmassa osassa maita kulta on virallinen maksuväline, joten sillä on myös valuuttakurssi. Kuten EUR tai USD, niin XAU on kullan valuuttakoodi ja se noteerataan useita valuuttoja vastaan. XAU/USD kertoo paljonko dollareita tarvitaan yhden kullan troy-unssin ostoon.

Katso myös:

Edullisin valuutanvaihto? Vertailu kolmella valuutalla