Rahan muodot ja ominaisuudet - fiat, krypto ja kulta

Mitä eroa maksuvälineinä on perinteisellä valuutalla eli ”fiat-rahalla”, jalometallilla kuten kullalla tai hopealla ja melko uudella tulokkaalla kryptovaluutalla? Artikkelissa tehdään katsaus rahan eri olomuotoihin ja niiden eroihin.

Jotta rahaa voidaan käyttää vaihdon välineenä, sillä on oltava ainakin muutamia keskeisistä ominaisuuksista:

• Niukkuus. Rahaa ei saa olla liikaa, mutta se ei saa olla myöskään liian niukkaa. On oltava tasapaino taloudelliselta kannalta.

• Jaettavuus. Rahan on oltava käyttökelpoista isoihin ja pieniin ostoksiin, joten sitä pitää pystyä jakamaan tarvittaessa riittävän pieniin osiin.

• Hyöty maksuvälineenä. Tämä on yksi tärkeimmistä ja alkuperäisemmistä rahan ominaisuuksista, että se toimii vaihdon välineenä ilman suoraa tavaroiden vaihtamista.

• Kuljetettavuus. Rahaa pitää olla helppo kuljettaa, joka liittyy läheisesti edelliseen ominaisuuteen. Perinteinen vaihdanta on fyysistä, uusi digitaalista.

• Kestävyys. Rahan pitäisi olla riittävän kestävää, jotta se ei tuhoudu itsestään. Tämä ominaisuus nojaa vahvasti fyysiseen rahan ominaisuuteen.

• Väärentämättömyys. Rahan pitäisi ideaalisti olla väärentämättömissä, mutta siihen harvoin täysin päästään.

• Suorat hyödykeostot. Suorat hyödykeostot ovat rahan perimmäinen tarkoitus; suomalainen sana raha tulee kuivatuista oravannahoista joita käytettiin vaihdannan välineenä.

• Valtion takaama. Tämä on kiistelty ominaisuus, ja yksi kryptovaluuttojen kannattavuuden perusteluista.

• Hajautunut. Valuutalla ei ole keskushallintoa, kuka kontrolloi valuuttaa tai sen määrää.

• Pitkä historia. Pitkä historia tuo tietynlaista luotettavuutta, vaikka historia ei ole tae tulevaisuudesta.

Eri rahoilla nämä ominaisuudet vaihtelevat, joista muodostuu kokonaisuutena käyttökelpoisuus. Raha on käyttökelpoista, jos se kykenee varastoimaan arvoa.

Fiat, krypto ja kulta

Fiat (setelit ja kolikot)

Keskuspankkien liikkeelle laskema valuutta on kyseisen maan hallituksen takaama maksuväline. Tällaista valuuttaa sanotaan myös perinteiseksi tai fiat-valuutaksi, koska sitä ei ole taattu jalometalleilla kuten esimerkiksi kultakannan aikaan.

Fiat-valuutta menettää arvoaan vuosien myötä. Esimerkiksi kun dollarista tuli fiat-valuutta kultakannasta luopumisen jälkeen vuonna 1971, oli sen arvo 35 dollaria per kultaunssi. Nykyään arvo on noin 1900 dollaria per unssi. Ilman kultaankin vertausta inflaatio syö fiat-valuutan arvoa, kuten vuoden 2005 euroa vastaa 1,24 euroa vuonna 2020 tilastokeskuksen mukaan.

Valuutan arvo muodostuu sen kysynnästä ja tarjonnasta, sekä maan yleisestä poliittisesta ja taloudellisesta vakaudesta. Keskuspankki voi säätää rahan kiertoa taloudessa rahapolitiikalla. Keskuspankkivaluutoista ja niiden arvon muodostumisesta voi lukea lisää artikkelista valuuttakurssit ja valuutat eli mitä, miksi, miten.

Kulta

Kulta on eräs vanhimmista maksuvälineistä ja sitä on käytetty tuhansia vuosia joko suoraan rahana, tai epäsuorasti sen arvoon sidottuna muuna maksuvälineenä. Esimerkiksi kultakannan aikaan useimpien eri maiden valuuttojen arvot olivat sidottu kultaan.

Myös hopea on ollut tärkeä jalometalli ja sitä on käytetty kullan tavoin rahakantana, usein historiallisesti noin 1/10 arvosuhteella kultaan nähden. Esimerkiksi Englannin punnan nimi tulee hopea- ja kultamitallisesta paunasta ”pound”. 1 punta oli joskus kahden hopeapaunan arvoinen. Kulta tai hopea eivät periaatteessa menetä arvoaan, mutta se voi toki vaihdella eri vuosikymmeninä.

Alun perin setelit olivat kuitteja tai todistuksia, joilla sai tietyn määrän jalometallia pankista. Kolikot olivat harvemmin puhdasta kultaa tai hopeaa, vaan ne olivat seoksia, jossa täytyi olla tietty määrä määrättyä jalometallia. Esimerkiksi Suomessa 1870 alkaen 20 markan kultakolikossa oli 6,45 grammaa kultaa, noin 90 % kolikon seoksesta.

Kullalla on vielä nykyäänkin kansainvälinen valuuttakoodi, XAU, eli suuri osa maista tunnistaa sen vieläkin periaatteessa valuutan arvon mitaksi.

Kryptovaluutta

Kryptovaluutat eli virtuaalivaluutat ovat melko uusia rahan olomuotoja, niin kutsuttua digitaalista valuuttaa eikä niitä ole olemassa fyysisenä. Ensimmäinen laajasti käytetty kryptovaluutta oli Bitcoin, joka lanseerattiin 2009. Sittemmin erilaisia digitaalisia valuuttoja on perustettu kymmeniä, joilla on erilaisia ominaisuuksia.

Sana ”krypto” tulee ”kryptauksesta” eli salaustekniikasta, jolla valuutan toimintaverkko salataan. Digivaluutat ovat hajautettuja, eli niitä ei kontrolloi yksikään taho kuten keskuspankki fiat-rahaa. Valuutan osto- ja myyntitapahtumat perustuvat lohkoketjuteknologiaan, jossa transaktiot kootaan lohkoiksi.

Vaikka kryptovaluutoilla on monia etuja suhteessa fiat-valuuttoihin ja kultaan, niin niilläkin on omat ongelmansa. Kryptoja ei voi esimerkiksi käyttää tavaroiden ostoihin yhtä laajasti kuin fiat-rahaa, tai toisaalta niitä ei voi säilyttää fyysisenä kuten kultaa eikä niillä ole luontaista arvoa. Niitä syytetään myös laajasta käytöstä rikollisuudessa kuten rahanpesussa.

Monet valtiot ovat parhaillaan testaamassa digitaalisia valuuttoja, jotka muistuttavat paljon kryptovaluuttoja. Ne ovat kuitenkin keskuspankin kontrolloimia, toisin kuin vielä nykyiset kryptovaluutat. On mahdollista, että valtiot voivat kieltää yksityisten kryptovaluuttojen käytön valtion lanseeraaman valuutan tieltä.

Kullan, fiat-valuutan ja krypton erot

Fiat-valuutalla, kullalla ja kryptoilla on erilaisia ominaisuuksia. Jos nämä pisteytettäisiin mukaan, niin ne olisivat melko tasaväkisiä. Kuitenkin positiiviset ja negatiiviset ominaisuudet vaihtelevat suuruudeltaan tai merkitsevyydeltään.

Esimerkiksi kullalla voi olla hankala ostaa suoraan tavaroita normaalitilanteessa, toisin kuin perinteisellä valuutalla. Hyperinflaation aikaan jalometallit voisivat olla taas haluttua valuuttaa, kun fiat-valuuttaa ei juuri kukaan halua. Kryptovaluutasta on taas hankala sanoa, sillä se ei vieläkään käy laajasti maksuvälineenä.

Kryptojen sanotaan olevan nykyaikainen arvonsäilyttäjä, sillä kryptoja kuten bitcoinia ei voi luoda rajattomasti. Sitä sanotaan myös turvalliseksi, eikä sitä kontrolloi yksikään keskitetty taho kuten keskuspankki, vaan se on täysin hajautunut. Sitä voi siirtää ja käyttää missä päin tahansa maailmaa.

Kryptovaluutalla ei ole ominaista arvoa, eikä mikään estä luomasta eri kryptovaluuttoja rajattomasti. Onkin vaikea sanoa, mikä kryptovaluutta on oikea ja missä arvo säilyy vuodesta toiseen.

Kultaa on sanottu jopa barbaariseksi muinaisjäänteeksi, mutta sillä on kuitenkin ylivoimaisesti pisin historia rahapohjana, tuhansia vuosia. Se on sopivan niukkaa, mutta sillä on hankala maksaa tai sitä on vaikea kuljettaa suuria määriä. Kultaa on joskus myös väärennetty kullatulla volframilla, mutta väärennös on suhteellisen helppo paljastaa.

Mikä sitten on paras "raha"?

Valtiot tai liittovaltiot haluavat aina kontrolloida rahaa, joten mikään rahan muoto ei ole sille immuuni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltio kielsi vuonna 1933 kullan hallussapidon yksityisiltä kansalaisilta 10 000 dollarin sakon uhalla. Kiina taas on viime vuosina toistuvasti kiristänyt rajoituksia yksityisten kryptovaluuttojen käytölle, kuten jotkut muutkin valtiot.

Mikä sitten on paras rahan olomuoto? Sille ei ole yksiselitteistä vastausta. Kullalla on pitkä historia ja se on fyysistä, jonka voi piilottaa tai käyttää sellaisenaan. Kryptovaluuttaa ei omista yksikään valtio ja sitä voi käyttää mistä tahansa. Fiat-raha taas toimii keskimäärin hyvin vakaissa olosuhteissa ja on tällöin erittäin vaihdettava ja nopea käyttää.

Myöskään maksuväline ja arvonsäilyttäjä eivät ole välttämättä sama asia. Kryptovaluuttaa mainostetaan useimmiten arvonsäilyttäjänä. Arvonsäilytys riippuu kuitenkin uskosta tietynlaiseen pysyvyyteen. Voikin sanoa, että kryptovaluutat ovat erinomaisia vaihtoehtoja fiat-valuutalle, mutta niiden ongelma on arvaamattomuus, joka vaatii pidempää historiaa.

Lue myös:

Valuuttakurssit ja valuutat - eli mitä miksi miten