Talouden kasvunäkymät heikkoja pitkään

Suomen Pankin mukaan heikko talouden kehitys johtuu tekijöistä, jotka vaikuttavat Suomen talouteen kauan. Suomen BKT on 5 % pienempi kuin ennen 2008 finanssikriisiä, jolloin talous oli vielä hyvässä vedossa. Tähän vaikuttaa suurimmalti osin heikko viennin kehitys, eikä niinkään kotimainen kysyntä. Viennin heikkeneminen Suomessa on ollut voimakkainta kaikista kehittyneistä maista, johon suurimmaksi syyksi voidaan nimetä palkkakustannusten nousu erityisesti teollisuussektorin ulkopuolella. Tämä on heikentänyt erityisesti tärkeän vientiteollisuuden kilpailukykyä, sillä hankkimiskustannukset ovat kasvaneet kotimarkkinoilla.

Muita syitä talouden heikkoon kehitykseen on väestön ikääntyminen, talouden tuotantorakenteen muuttuminen ja julkisen talouden sitkeä alijäämä. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin mukaan BKT voisi kääntyä kasvuun vuonna 2016, jolloin sille ennustetaan 1 % kasvua. Vuonna 2015 kotitalouksien kysyntä jatkaa supistumistaan, mutta ulkomaankauppaan odotetaan hienoista kasvua. Kuitenkin koko vuoden kasvun ennustetaan jäävän negatiiviseksi. Kotitalouksien kysyntään vaikuttavat heikko tulotason kehitys ja huoli talouden kehityksestä, eikä kansalaisten ostovoima lisäänny vuonna 2015. Heikko luottamus talouteen heijaastuu mm. rakennusektorille mikä vähentää asuntojen kysyntää ja tuotantoa huolimatta alhaisista korkokuluista.

Suomen pitkäään jatkunutta talouden supistumista voidaan pitää jopa kansainvälisesti poikkeuksellisena. Vaikka euron heikkeneminen auttaakin sellaisia vientiyrityksiä jotka vievät euroalueen ulkopuolelle, ei tämän uskota auttavan merkittävästi viennin kehitystä kokonaisuutena. Esimerkiksi ruplan raju heikkeneminen on vähentänyt vientiä Venäjälle, mikä on merkittävä kauppakumppani Suomelle. Öljynhinnan viimeaikainen lasku puolestaan voi auttaa kotimaista kysyntää, sillä se hidastaa tuotantokustannusten ja kuluttajahintojen nousua. Tämä voi auttaa taloutta osaltaan kasvuun vuonna 2016, mutta ei toisaalta ratkaise Suomen sisäisiä rakenteellisia ongelmia, joten nettovaikutus vientiä auttavista globaaleista tekijöistä voi jäädä Suomen osalta pieneksi.

Lue koko raportti: Euro ja Talous 5/2014. Suomen Pankki.