OP, Danske Bank ja Nordea kertoivat helmikuun alussa, että ne aikovat tarjota pitkiä lainojen lyhennysvapaita asiakkailleen. Pankkien mukaan syy tähän on talouden piristäminen. Kun suurin osa tuloista ei mene lainanlyhennykseen, sitä voi käyttää enemmän kulutukseen. Lyhennyvapaan aikana maksettaisiin vain korkoja, joista muodostuu varsin pieni maksu matalien korkojen aikana. Kaleva uutisoi, että kuluttomat lyhennysvapaat ovat herättäneet ainakin Oulussa suuresti kiinnostusta. Voisiko pankilla olla muitakin motiiveja kuin yhteishyvällinen tarkoitus?
Hiljaisten asuntomarkkinoiden ja matalien korkojen aikaan pankkien lainakanta pienenee tavallista nopeammin, mikä syö pankkien tuottoja. Pitkät laina-ajat tuovat pankeille tasaista tuottoa kauas tulevaisuuteen. Lyhennysvapaat voivat kuitenkin sisältää sudenkuoppia, eikä niitä ole tarkoitettu kaikille asiakkaille. Niitä saavat mm. asiakkaat, joilla ei ole maksuhäiriöitä eli juuri maksukykyisimmät asiakkaat. On myös huoli, etteivät asiakkaat käytä lyhennysvapaita taloutensa kohentamiseen vaan kulutukseen. Lyhennysvapaa olisi siten periaatteessa kulutusluottoa.
Pankille lyhennysvapaa tarkoittaa, että asiakkaan suuri jäljellä oleva lainamäärä tuottaa korkotuloja, mutta korkotuloja tuottava lainapääoma ei lyhene. Entä jos korot lähtevät myöhemmin nousuun ja asiakkaalla on edelleen lyhennysvapaan verran suurempi lainamäärä? Lyhennysvapaata ottanut voi joutua maksamaan suurempia korkoeriä myöhemmin, sillä mitä suurempi jäljellä oleva lainamäärä, sitä enemmän korkoa maksetaan. Kuinka lyhennysvapaa kannattaa sitten käyttää? Kuluttajan kannalta edelleen paras vaihtoehto vaikuttaisi olevan lainan lyhentäminen.
Lyhennyssäästöt voi käyttää myös paremmin tuottaviin kohteisiin ja kerryttää säästöjä, mutta kulutusta se ei silloin lisää. Vaikka lyhennyssäästöjen laittaminen kulutukseen voi olla hyvää talouden piristymisen kannalta, riskin tästä kantaa kuitenkin kuluttaja eikä pankki. Kulutuksen elpyminen voi estää asuntohintojen deflaatiota, mikä tukee toisaalta pankkilainojen vakuutena olevien asuntojen vakuusarvoja. Lyhennysvapaat tuovat suomalaista asuntolainaamismallia lähemmäksi Ruotsia ja muita Pohjoismaita, missä lainaa ei lyhennetä, vaan maksetaan korkoja. Ruotsin mallia on kritisoitu riskiseksi, vaikka se taloutta piristääkin.