Kotitalouksen velkaantuminen on kasvanut viime vuonna ja jopa kiihtynyt vuoden 2018 alkukuukausina, selviää Suomen Pankin ajankohtaisista tilastoista (maaliskuu). Kasvu koskee lähinnä asunto- ja opintolainoja sekä kulutusluottoja, mutta selvää on että kokonaisvelkaantuminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2014 lähtien, joka on ollut tämän vuosikymmenen alhaisin velankasvun vuosi. Kasvu on voimakkainta tällä hetkellä opinto- ja kulutusluotoisssa.
Asuntolainojen nostoissa kasvu on ollut muihin lainoihin nähden vielä melko maltillista, eikä vuoden 2011 tai 2012 tasolle olla vieläkään päästy. Kasvua hidastaa jonkin verran alhaisesta korosta johtuva nopeampi lainakannan lyhentyminen, vaikkakin vuoden 2017 lainoissa takaisinmaksuaika on ollut noin puoli vuotta edellisvuotta pidempi. Kuitenkin myös asuntolainojen nostointo on vaimentunut vuosikymmenen alun parhaimmista vuosista. Keskimääräinen asuntolainakorko on painunut tällä hetkellä alle prosentin (0,93 %).
Opintolainoissa voimakas kasvu johtuu paitsi alhaisista koroista, mutta myös vuonna 2017 tehdyistä uudistuksista. Opintolainakannan kasvuvauhtia kuvaa se, että tammikuussa 2018 opintolainoja nostettiin 270 milj. euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän vuoden takaiseen nähden. Opintolainauudistusten jälkeen ja uuden lukukauden alettua vuoden 2017 elokuusta lähtien, on vuosikasvu ollut huimat 23 %. Suomen Pankki arvioi, että lainakannan kasvua voi tulevaisuudessa hidastaa Kelan maksama opintolainan lyhennys.
Kulutusluotoissa kasvu on myös ollut voimakasta. Kulutusluottojen kokonaiskanta oli arviolta 19,0 mrd. vuoden 2017 lopussa ja vuosikasvu 5,2 %. Vakuudettomien kulutusluottojen nostot kasvoivat nopeimmin, joiden osalta kasvuvauhti oli 10,9 %. Tili- ja korttiluottojen osuus tästä oli vähäisempää (2 %), joten suurin kasvu tuli ns. "pikavipeistä" eli vertaislainoja tarjoavien yhtiöiden luotoista. Luottolaitoisten tarjoamien kulutusluottojen osuus kokonaisluottokannasta on kuitenkin selvästi suurin (15,2 mrd.).
Katso myös: