Taloussanomat uutisoi ainakin Handelsbankenin ja Nordean miettivän talletusmaksujen perimistä suurasiakkailta. Osaltaan tämä johtuu siitä, että keskuspankit ovat alkaneet periä talletusmaksuja pankeilta. Talletusmaksut koskisivat aluksi vain suuria talletuksia, mutta se voi koskea myöhemmin kaikkia talletuksia. Voi olla aiheellista kysyä, maksaisivatko pankit vastaavasti kuluttajalle lainanotosta. Esimerkiksi Tanskassa uutisoitiin vasta, että pankki maksaa eräälle lainanottajalle noin euron verran kuukaudessa. Tanskan ohajuskorko on pudonnut jo -0,75 % tasolle, mutta euroalueella ohjauskorko on ainakin vielä 0,05 % positiivinen. Todellisuudessa pankit tuskin alkavat maksaa kuluttajille lainanotosta, vaikka teoriassa sekin olisi mahdollista jos korko putoaisi reilusti negatiiviseksi.
Mahdollisten kuluttajien talletusmaksujen tai "lainapalkkioiden" tapauksessa tuskin puhutaan kovin suurista summista. Kuitenkaan tilanne ei suosisi tilille säästämistä, vaan lainanottamista. Toisaalta negatiivinen korko tarkoittanee samalla deflaatiota jossa rahan arvo kasvaa, mikä voi viedä asiakkaalta saavutetun hyödyn. Deflaatio kasvattaa velan ja säästöjen arvoa, mikä voi kannustaa lainanoton välttämiseen ja säästämiseen kasvuun nimellisista maksuista huolimatta. Jos negatiiviset korot tai deflaatio pysyvät suhteellisen pienenä, asialla tuskin on merkittävää rahallista vaikutusta kuluttajan kannalta. Tilanne on kuitenkin ainutlaatuinen nykyisessä taloushistoriassa ja seuraamme mielenkiinnolla asian kehittymistä.