Takaisinmaksuaika tarkoittaa, kuinka nopeasti investoinnin kustannukset on katettu kokonaisuudessaan. Toisin sanoen, investoinnin break-even tasoa aikajaksona ilmaistuna. Takaisinmaksuaika on yksinkertainen laskea ja sen suurin etu onkin nopeus. Mitä lyhyempi takaisinmaksuaika, sitä parempana investointia pidetään.
Takaisinmaksuaika voidaan laskea kahdella tavalla, keskiarvoisesti tai vähennyksenä kumulatiivisesti.
Keskiarvoinen takaisinmaksuaika:
Esimerkki: Yritys tekee 200 000 euron investoinnin, joka säästää kustannuksia arviolta 50 000 € vuodessa. Takaisinmaksuaika on siten 200 000 / 50 000 = 4 vuotta.
Esimerkki: Talonomistaja hankkii ilmalämpöpumpun 3000 eurolla. Se säästää sähkölaskussa arviolta 500 € vuodessa. Taikaisinmaksuaika on 3000 / 500 = 6 vuotta.
Esimerkki: Investointi on 1000 € ja tuottaa 5 vuoden aikana seuraavasti: 500 €, 300 € 100 €, 50 € ja 100 €. Takaisinmaksuaika on (500+300+100+50+100) / 5 = 210, jolloin 1000 / 210 = 4,8 vuotta.
Vähennyksenä laskettu takaisinmaksuaika:
Esimerkki: Jatketaan edellistä esimerkkiä, mutta nyt tulovirrat ovat 500 €, 300 €, 200 €, 100 € ja 100 €. Rahavirrat ovat -1000 + 500 + 300 + 200 = 0, jolloin takaisinmaksuaika on 3 vuotta.
Keskiarvoinen takaisinmaksuaika sopii paremmin tilanteisiin, jossa odotettavat rahavirrat tai säästöt ovat suhteellisen tasaisia läpi ajan. Vähennysperusteinen takaisinmaksuaika sopii tilanteisiin, jossa rahavirrat ovat vaihtelevia. Silloin alkuinvestointiin lisätään rahavirtoja niin kauan, kunnes investointi on katettu.
Takaisinmaksuaika sopii nopeaan investointien vertailuun, mutta investointien kannattavuuslaskelmissa tai budjetoinnissa se ei ole kovin tarkka, sillä se ei huomioi investoinnin kassavirtojen aika-arvoa. Tarkempaan kannattavuuslaskentaan sopii paremmin nettonykyarvo, diskontatun kassavirran menetelmä tai sisäinen korkokanta. Takaisinmaksuaikaa käytetään monesti yhdessä näiden kanssa.
Takaisinmaksuajan ja muiden investointien kannattavuusmittareiden laskemista voi kokeilla lisää investointilaskurilla.