Jälkipanttauksessa annetaan pantattua omaisuutta vakuudeksi uudelle velalle, siten että velkojia tulee lisää. Jälkipanttaus eroaa tavallisesta panttauksesta siten, että alkuperäisen pantin haltija hyväksyy pantin käytön osittain uuden velkojan lukuun. Tavallisimmin jälkipanttauksella järjestellään omistusuhteita samalla turvaten velkojien asema.
Jälkipanttaus voidaan suorittaa esimerkiksi asuntokaupoissa, jossa asunto annetaan vakuudeksi ostajan maksamalle käsirahalle niin, että asunto toimii panttina ensisijaisesti pankin jo myöntämälle lainalle (jonka asunnon myyjä on alun perin ottanut). Asunnolle tehdään siis jälkipanttaus, jolla turvataan paitsi uuden ostajan maksama käsiraha että pankin myöntämä laina.
Jälkipanttaus on yleensä lyhytaikainen tai väliaikainen vakuuden siirtojärjestely velallisten kesken. Kun ensisijaisen pantinhaltijan velka on maksettu, niin tämä luovuttaa pantin jälkipantinsaajalle. Jälkipanttaus on siis tavallaan olemassa olevan pantin siirto uudelle velkojalle, eli esimerkiksi kaupatulle asunnolle joka toimii ostajan hankkiman asuntolainan vakuutena (ja joka on kiinnitetty panttikirjan mukaan).