Vuoden 2014 aikana lähimaksaminen ("nfc") on yleistynyt kaupoissa nopeasti. Tämä nopea etäluettava maksutapa on ollut käytössä jo tätä aiemmin ja maksuun soveltuvia kortteja on ollut saatavilla, mutta käyttöä on rajoittanut lähimaksamisen vähäinen mahdollisuus kaupoissa. Nyt esimerkiksi useat ruokakaupat ovat lisänneet lähimaksamisen mahdollisuuksia kiihtyvään tahtiin. Maksaminen onnistuu helposti korttia vilauttamalla päätelaitteen edessä, ilman tunnuksen näppäilemistä.
Useat pankit tarjoavat lähimaksuominaisuuden automaattisesti uusissa myönnetyissä debit-korteissa. Lähimaksamisen turvallisuus on kuitenkin arveluttanut paljon, vaikka maksimisumma jonka korttia näyttämällä voi kerralla kuluttaa, on 25 euroa. On käynyt ilmi, ettei lähimaksamisen turvallisuus ole aukotonta. Kortilta voisi periaatteessa lukea etänä mm. maksukortin numeron ja voimassaoloajan, jolloin mahdollinen väärinkäyttäjä voisi tiedoilla tehdä ostoksia esimerkiksi verkkokaupoissa, jotka eivät vaadi turvakoodia. Tällöin 25 euron raja ei ole enää voimassa. Väärinkäyttäjä tilaisi tavaran omaan osoitteeseensa ja vaihtaa sen rahaksi.
Toisaalta on hyvä muistaa, että tällaiset mahdolliset väärinkäytökset eivät ole asiakkaan vastuulla. Poliisi on todennut, ettei lähimaksaminen lisää taskuvarkauksia eikä se edes ole helppoa. Hyviä ominaisuuksia ovat mm. nopea pienten ostosten maksaminen, jolloin esimerkiksi jonot voivat kaupoissa vähentyä. Korttia ei myöskään välttämättä tarvitse aina kaivaa edes kukkarosta esille, sillä etäpääte lukee sen 3-4 cm etäisyydeltä.
Myös muita vastaavia lähimaksamisen tuotteita on saatavilla, kuten maksutarra. Esimerkiksi Elisan lompakko -palvelu sisältää saman lähimaksuominaisuuden kuin pankkikorteissa. Tarran voi liittää esimerkiksi puhelimeen tai vastaavaan, eikä erillistä tunnuslukua tarvita. Lähimaksuominaisuuden sisältävän kortin tunnistaa radioaaltokuviosta.