Suomessakin on ollut puhetta, että asuntolainojen maksuaikaa voisi venyttää kymmeniin, tai jopa yli sataan vuoteen. Taloussanomien haastatteleman Osmo Soininvaaran mukaan asuntolainojen takaisinmaksuaikaa voisi venyttää Ruotsin tapaan reilusti nykyistä pidemmäksi. Ruotsissa on olemassa 150 vuoden asuntolainoja, mutta Suomessa suosituin takaisinmaksuaika on 20-25 vuotta. Välimuoto voisi olla myös mahdollinen, mutta onko se parempi?
Esimerkkejä tällaisestä takaisinmaksuajan pidentämisestä on useita. Joko pidennetään takaisinmaksuaikaa puhtaasti kymmeniä vuosia, tai pidetään lyhennysvapaata esim. 20 vuotta, jonka jälkeen alkaisi normaali takaisinmaksu. Sellainen voisi myös olla mahdollista, että asunnon arvon ylittäessä lainamäärän, ei lainaa tarvitsisi lyhentää. Kombinaatioita laina-ajan pidentämiselle on useita.
Olipa vaihtoehto mikä tahansa, niin koroista puhutaan usein vähemmän. Korot ovat olleet useita vuosia alhaisia, jolloin mainitut pitkät maksuajat eivät olisi ongelma. Mutta voiko korkojen alhaisuuteen luottaa? Lasketaan pankkiasiat.fi:n lainalaskurilla muutama pikainen esimerkki 200 000 euron lainasta, mitä superpitkät maksuajat tarkoittavat kulujen osalta.
Jos korko on 1 % koko laina-ajalla (epärealistista tottakai), niin 100 vuoden maksuajalla kuukausieräksi tulisi 264 euroa. Tämä kuulostaa todella hyvältä! Korkomaksut koko laina-ajalta olisivat 590 304 euroa, mutta lainanottajan ei tarvinne tästä huolehtia, keskimääräisen elinajan ollessa n. 80 vuotta.
Jos korko olisi keskimäärin 5 %, niin lainaerän suuruudeksi tulisi 839 euroa ja korkomaksujen määräksi koko laina-ajalla 806 710 euroa. Lyhennysvapaat lisäisivät todennäköisyyttä, että suurta kuukausierää todella joutuisi maksamaan. Tämä summa olisi käytännössä jo vuokran suuruinen nykypäivänä pk-seudulla. Tulevaisuudessa asunnon arvo voisi olla jo selvästi alhaisempi kuin maksettava kuukausierä.
Muitakin muuttujia tulee peliin superpitkällä laina-ajalla, kuten inflaatio, mahdollinen elämäntilanteen muutos, asuntojen arvonmuutokset jne. Onko tämä siis mahdollisuus suurempaan kulutukseen vai velkaloukku, josta on vaikea päästä irti? Vaikeassa tilanteessa pankki saa asunnon realisoitua lainan katteeksi ainakin osittain, mutta miten käy asunnon omistajan? Korot ovat kuitenkin elementti, joita on hankala, jos ei mahdoton ennustaa pitkälle tulevaisuuteen.
Siten voisi olla turvallisempaa maksaa lainaa nopeammin pois ja sijoittaa säästöön jäävä osuus, jolloin ehkä karkeasti voisimme nähdä, että esim. 806 710 euron korkomaksujen sijaan perillisille jäisi jonkin verran sijoitusomaisuutta. Superpitkät laina-ajat tarkoittavat käytännössä, että ne lisäävät nykyhetken kulutusmahdollisuuksia käytettävissä olevan rahamäärän suhteen, sen sijaan että säästettäisiin itse tulevaisuuden varalle.
Kysymys superpitkien laina-aikojen kannattavuudesta kulminoituu odotettuun korkotasoon ja kykyyn säästää nykyisestä tulotasosta. Jos korot pysyvät alhaisena ja säästöön kerääntyy varallisuutta (vaikka kulutukseen menisikin enemmän), niin voi olla mahdollista maksaa laina nopeasti tai kerralla pois jos korot nousevat liikaa. Eläkeikää ajatellen on silti todennäköisesti turvallisempaa maksaa lainaa ripeästi pois jo parhaassa työiässä, jos säästöjä on vaikea kerryttää merkittävästi.
Olennaista on siis kerryttää puskuria, olipa kyseessä erittäin pitkä laina-aika tai normaali laina-aika. Tämä antaa pelivaraa muuttaa näkemystä myös myöhemmin. Jos lainaa ei ole lyhennetty merkittävästi kymmeniin vuosiin ja korot nousevat paljon, on mahdollista että tulot eivät riitä korkomaksuihin ja asunto joudutaan myymään, tai pahimmassa tapauksessa pankki realisoi sen. Yksi asia on kuitenkin varmaa, mitä pidempi laina-aika sitä suuremmaksi korkomaksut muodostuvat.
Katso myös:
Eläkesäästölaskuri - laske kätevästi miten paljon täytyy säästää nyt, jotta saavutettaisiin haluttu elintaso eläkkeellä.
Käänteinen asuntolaina - turhake vai eläkeläisen elintason nosto?